On tullut uusi väitöskirja asiasta.
Petur Petursson. Aspects of abnormal glucose regulation in various manifestation of coronary artery disease. ISBN 978-91-628-8418-5.
Tutkija on havainnut sepelvaltimotaudin takia sairaalaan otetuilla potilailla ilmenevän hyperglykemia tilan korreloivan sepelvaltimotautin ennusteeseen.
Jos sairaalaanottaessa akuuttia koronaarista oiretta potevan henkilön verensokeri on yli 9,4 mmol/L- niin aivan riippumatta siitä onko hänellä diagnostisoitua diabetestä vai ei, niin tämä tekijä vaikuttaa sekä 30 - päivän mortaliteettiin että myöhäiseen mortaliteettiin itsenäisenä ennustetekijänä.
Tällaista havaittua kohonnutta verensokeria sanotaan hyperglykemiaksi.
Jos henkilöitten verensokeria seurataan 2,5 vuotta niin heillä nousee diabeteksen prevalenssi 5 %sta 24 %:iin, jos sairaalaan tullessa otetut plasman verensokeriarvot nousevat alle 6.1 mmol/L tasosta P-gluc arvoon 7.0 mmol/L tai sitä korkeampiin lukemiin.
Prediabeteksella katsotaan olevan kaksi eri tilaa.
IFG ( impaired fasting glycemia) - tässä tilassa verensokerin korkeat arvot eivät normalisoidu (palaudu) ja laske tavalliseen tapaan paaston aikana.
IGT ( Impaired glucose tolerance). Tämä on alentunut sokerin sieto.
Näitä voi myös esiintyä kombinoituina prediabeteksessa.
Varsinainen diabeteksen prevalenssi (esiintyminen) maailmassa vuonna 1980 oli 153 miljoonaa diabeetikkoa. Tästä diabetes alkoi epidemisesti lisääntyä ja vuonna 2008 oli diabeetikkoja 347 miljoonaa. Ruotsin tilanne heijastaa myös tätä suuntausta. 50 % diabeetikoista katsotaan olevan diagnosoimattomia.
Diabeteksen kriteerirajat eroavat hieman WHO:n ja ADA.n mukaan muutamissa kohdin.Kirjassa esitetään tästä taulukko.
Diabetes mellitus diagnoosi tehdään jos FPG ( paasto-plasmaglukoosi) on 7.0mmol/l
tai sen yli (WHO ja ADA)
Toinen kriteeri on 2-tunnin verensokeriarvot glukoosirasituksessa. Arvot jotka ovat 11.1 mmol/l tai yli ovat diabeettisia.
Kolmas diabeteksen heijastaja on pitkäaikaissokeri HbA1c joka on yli 6,5 % ( 48 mmol/mol).
IGT ( Alentunut glukoosin sieto)
WHO:n mukaan tässä toimii rajana plasman paastoglukoosin arvo alle 7.0 ja 3 tunnin sokerirasituksen jälkeinen plasmansokerin arvo joka on yli tai yhtä suuri kuin 7.8mmol/l ja alle 11.1 mmol/l.
(ADA käyttää tässä vain 2t sokerirasituksen arvoja).
IFG (huonosti normalisoituva paastosokeri)
WHO:n mukaan tätä aluetta ovat plasman paastosokeriarvot jotka ovat yli 6.1 mmol/L ja alle 7.0 mmol/L.
ADA antaa tiukemman kriteerin. Tätä aluetta ovat plasman paastosokeriarvot, jotka ovat 5.6 tai sen yli mmol/L ja alle 7.0 mmol/L.
Verensokerinottotekniikalla on merkitystä. Plasman sokerit ovat 11% korkeammat kuin verensokerit, mutta tämä ero ei ole konstantti. Eroa on myös valtimo ja laskimoveren sokerin kesken.
WHO antaa tästä seuraavia viitteitä.
Diabetes mellitus:
FPG ( Fasting plasma glucose)
P-Glukoosina ilmaisten 7.0 mmol/L tai sen yli.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 6.1 mmol/L tai sen yli.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 6.1 mmol/L tai sen yli.
2t sokerirasitus
P-Glukoosina ilmaisten 11.1 mmol/L tai sen yli.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 10.0 mmol/L tai sen yli.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 11.1 mmol/L tai sen yli.
IGT:
FPG
P-Glukoosina ilmaisten alle 7.0 mmol/L.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten alle 6.1 mmol/L .
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten alle 6.1 mmol/L.
2t sokerirasitus
P-Glukoosina ilmaisten 7.8 mmol/Ltai yli sen ja alle 11.1 mmol/L
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 6.7 mmol/L tai sen yli ja alle 10.0 mmol.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 7.8 mmol/L tai sen yli ja alle 11.1 mmol/L.
IFG:
FPG
P-glukoosina ilmaisten 6.1 mmol/L tai yli sen ja alle 7.0 mmol/L.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 5.6 mmol/L tai sen yli ja alle 6.1 mmol/L.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 5.6 mmol/L tai sen yli ja alle 6.1 mmol/L.
Varhainen merkki heikentyneestä glukoositasapainosta on postprandiaalinen (aterian jälkeinen) hyperglykemia ja se esiintyy jo ennen kuin paastosokeri alkaa antaa kohonneen merkkiä.
Jos halutaan selvittää diabetestä käyttämällä ainoastaan FPG ( plasman paastosokeriarvoa henkilöillä, joilla on diagnosoimaton diabetes, heistä saattaisi 75% jäädäkin diagnosoitumatta.
Sitäpaitsi 2 tunnin plasmanglukoosin arvo sokerirasituskokeessa on vahvempi ennuste yleisestä ja kardiovaskulaarisesta mortaliteetista.
Tutkijan havaintona oli että mahdollisesti 70 prosentilla kaikista koronaarivaltimotautipotilaista voi olla epänormaali glukoosin säätyminen (abnormal glucose regulation)
Pitkittynyt yli 24 tuntia kestävä hyperglykemia huonontaa vasemman sydänkammion funktiota.
HbA1c on muutettu uuteen kuosiin.
http://www.hba1c.nu/
Tämäkin muunto käsiteltiin väitöskirjan lehdillä jan kaava siitä annettiin.
NGSP-HbA1c(%) = 0.923 x Mono-S-HbA1c(%) + 1.345
IFCC-HbA1c (mmol/mol) = (NGSP-HbA1c (%)- 2.15) x 10.929
Siisd 6.5 % on 48 mmol/L
LASKE: (6.5- 2.15)x 10.929 = 47.54 = 48 mmol/mol
USA:ssa sattumoisin otettuna verensokeriarvo 7.8 tai sen yli mol/L katsotaan hyperglykemian määritelmäksi. Tämä on toisn sanoen 140 mg/dl tai sen yli.
Ei vain hyperglykemia vaan myös pinttynyt hypoglykemia on sydämelle vahingollista
ja huonoon prognoosiin liittyvää. On todettu J-muotoista suhdetta keskim. glukoosin ja mortaliteetin kesken pinttyneessä hypoglykemiassa ja hyperglykemiassa. Tässä tutkija vertaili 2- tyypin diabeteksen erilaisia hoitokaavoja, dieetti yksin , tabletit, tabletit ja insuliini tai insuliini yksin. Siis insuliini ei osoittanut 2-tyypin diabeteksessa kovinkaan edullista mainetta näillä sepelvaltimotautisilla. Dieetti oli todellakin edullinen linja, mikä myös opitimoi liikuntaa sekundaarisesti.
Väitöskirjasta on ruotsalainen kommentti lääkäriyhdistyksen sivuilla.
http://cmssystem.gu.se/ViewPage.action?siteNodeId=508262&languageId=100000&contentId=-1&eventId=1775930828
Kommentti:
http://www.expertsvar.nu/4.fe857aa117caa4268380000.html?prid=17480
Väitöstyöstäkin löytyy internetversio.
http://gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/28511/1/gupea_2077_28511_1.pdf
Petur Petursson. Aspects of abnormal glucose regulation in various manifestation of coronary artery disease. ISBN 978-91-628-8418-5.
Tutkija on havainnut sepelvaltimotaudin takia sairaalaan otetuilla potilailla ilmenevän hyperglykemia tilan korreloivan sepelvaltimotautin ennusteeseen.
Jos sairaalaanottaessa akuuttia koronaarista oiretta potevan henkilön verensokeri on yli 9,4 mmol/L- niin aivan riippumatta siitä onko hänellä diagnostisoitua diabetestä vai ei, niin tämä tekijä vaikuttaa sekä 30 - päivän mortaliteettiin että myöhäiseen mortaliteettiin itsenäisenä ennustetekijänä.
Tällaista havaittua kohonnutta verensokeria sanotaan hyperglykemiaksi.
Jos henkilöitten verensokeria seurataan 2,5 vuotta niin heillä nousee diabeteksen prevalenssi 5 %sta 24 %:iin, jos sairaalaan tullessa otetut plasman verensokeriarvot nousevat alle 6.1 mmol/L tasosta P-gluc arvoon 7.0 mmol/L tai sitä korkeampiin lukemiin.
Prediabeteksella katsotaan olevan kaksi eri tilaa.
IFG ( impaired fasting glycemia) - tässä tilassa verensokerin korkeat arvot eivät normalisoidu (palaudu) ja laske tavalliseen tapaan paaston aikana.
IGT ( Impaired glucose tolerance). Tämä on alentunut sokerin sieto.
Näitä voi myös esiintyä kombinoituina prediabeteksessa.
Varsinainen diabeteksen prevalenssi (esiintyminen) maailmassa vuonna 1980 oli 153 miljoonaa diabeetikkoa. Tästä diabetes alkoi epidemisesti lisääntyä ja vuonna 2008 oli diabeetikkoja 347 miljoonaa. Ruotsin tilanne heijastaa myös tätä suuntausta. 50 % diabeetikoista katsotaan olevan diagnosoimattomia.
Diabeteksen kriteerirajat eroavat hieman WHO:n ja ADA.n mukaan muutamissa kohdin.Kirjassa esitetään tästä taulukko.
Diabetes mellitus diagnoosi tehdään jos FPG ( paasto-plasmaglukoosi) on 7.0mmol/l
tai sen yli (WHO ja ADA)
Toinen kriteeri on 2-tunnin verensokeriarvot glukoosirasituksessa. Arvot jotka ovat 11.1 mmol/l tai yli ovat diabeettisia.
Kolmas diabeteksen heijastaja on pitkäaikaissokeri HbA1c joka on yli 6,5 % ( 48 mmol/mol).
IGT ( Alentunut glukoosin sieto)
WHO:n mukaan tässä toimii rajana plasman paastoglukoosin arvo alle 7.0 ja 3 tunnin sokerirasituksen jälkeinen plasmansokerin arvo joka on yli tai yhtä suuri kuin 7.8mmol/l ja alle 11.1 mmol/l.
(ADA käyttää tässä vain 2t sokerirasituksen arvoja).
IFG (huonosti normalisoituva paastosokeri)
WHO:n mukaan tätä aluetta ovat plasman paastosokeriarvot jotka ovat yli 6.1 mmol/L ja alle 7.0 mmol/L.
ADA antaa tiukemman kriteerin. Tätä aluetta ovat plasman paastosokeriarvot, jotka ovat 5.6 tai sen yli mmol/L ja alle 7.0 mmol/L.
Verensokerinottotekniikalla on merkitystä. Plasman sokerit ovat 11% korkeammat kuin verensokerit, mutta tämä ero ei ole konstantti. Eroa on myös valtimo ja laskimoveren sokerin kesken.
WHO antaa tästä seuraavia viitteitä.
Diabetes mellitus:
FPG ( Fasting plasma glucose)
P-Glukoosina ilmaisten 7.0 mmol/L tai sen yli.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 6.1 mmol/L tai sen yli.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 6.1 mmol/L tai sen yli.
2t sokerirasitus
P-Glukoosina ilmaisten 11.1 mmol/L tai sen yli.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 10.0 mmol/L tai sen yli.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 11.1 mmol/L tai sen yli.
IGT:
FPG
P-Glukoosina ilmaisten alle 7.0 mmol/L.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten alle 6.1 mmol/L .
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten alle 6.1 mmol/L.
2t sokerirasitus
P-Glukoosina ilmaisten 7.8 mmol/Ltai yli sen ja alle 11.1 mmol/L
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 6.7 mmol/L tai sen yli ja alle 10.0 mmol.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 7.8 mmol/L tai sen yli ja alle 11.1 mmol/L.
IFG:
FPG
P-glukoosina ilmaisten 6.1 mmol/L tai yli sen ja alle 7.0 mmol/L.
Laskimoveren B-glukoosina ilmaisten 5.6 mmol/L tai sen yli ja alle 6.1 mmol/L.
Valtimoveren B-glukoosina ilmaisten 5.6 mmol/L tai sen yli ja alle 6.1 mmol/L.
Varhainen merkki heikentyneestä glukoositasapainosta on postprandiaalinen (aterian jälkeinen) hyperglykemia ja se esiintyy jo ennen kuin paastosokeri alkaa antaa kohonneen merkkiä.
Jos halutaan selvittää diabetestä käyttämällä ainoastaan FPG ( plasman paastosokeriarvoa henkilöillä, joilla on diagnosoimaton diabetes, heistä saattaisi 75% jäädäkin diagnosoitumatta.
Sitäpaitsi 2 tunnin plasmanglukoosin arvo sokerirasituskokeessa on vahvempi ennuste yleisestä ja kardiovaskulaarisesta mortaliteetista.
Tutkijan havaintona oli että mahdollisesti 70 prosentilla kaikista koronaarivaltimotautipotilaista voi olla epänormaali glukoosin säätyminen (abnormal glucose regulation)
Pitkittynyt yli 24 tuntia kestävä hyperglykemia huonontaa vasemman sydänkammion funktiota.
HbA1c on muutettu uuteen kuosiin.
http://www.hba1c.nu/
Tämäkin muunto käsiteltiin väitöskirjan lehdillä jan kaava siitä annettiin.
NGSP-HbA1c(%) = 0.923 x Mono-S-HbA1c(%) + 1.345
IFCC-HbA1c (mmol/mol) = (NGSP-HbA1c (%)- 2.15) x 10.929
Siisd 6.5 % on 48 mmol/L
LASKE: (6.5- 2.15)x 10.929 = 47.54 = 48 mmol/mol
USA:ssa sattumoisin otettuna verensokeriarvo 7.8 tai sen yli mol/L katsotaan hyperglykemian määritelmäksi. Tämä on toisn sanoen 140 mg/dl tai sen yli.
Ei vain hyperglykemia vaan myös pinttynyt hypoglykemia on sydämelle vahingollista
ja huonoon prognoosiin liittyvää. On todettu J-muotoista suhdetta keskim. glukoosin ja mortaliteetin kesken pinttyneessä hypoglykemiassa ja hyperglykemiassa. Tässä tutkija vertaili 2- tyypin diabeteksen erilaisia hoitokaavoja, dieetti yksin , tabletit, tabletit ja insuliini tai insuliini yksin. Siis insuliini ei osoittanut 2-tyypin diabeteksessa kovinkaan edullista mainetta näillä sepelvaltimotautisilla. Dieetti oli todellakin edullinen linja, mikä myös opitimoi liikuntaa sekundaarisesti.
Väitöskirjasta on ruotsalainen kommentti lääkäriyhdistyksen sivuilla.
http://cmssystem.gu.se/ViewPage.action?siteNodeId=508262&languageId=100000&contentId=-1&eventId=1775930828
Kommentti:
http://www.expertsvar.nu/4.fe857aa117caa4268380000.html?prid=17480
Väitöstyöstäkin löytyy internetversio.
http://gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/28511/1/gupea_2077_28511_1.pdf
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar