skip to main
|
skip to sidebar
Glukoosi
Etiketter
"Obesitasgeeni"
(II)Beetasolu diabeteksen patogeneesissa ja geenitausta (2015 Mulder H)
1
10 ensimmäistä artikkelia 44:stä)
10 jäsentä
18 ja 19 ovat normaalit haimassa.
1TD
6-bifosfataasi
8
A-solu haiman saarekkeessa
A-vitamiini ja
ACE2 (Haku
ACE2 funktioineen tutkijoiden fokuksessa
ACEI
Adiposyyteistä (ruskeat
Adiposyytin rasvapisara ja perilipiiniproteiini
Adiposyytissä glukoosi rasvaksi
ADIPOSYYTTI ja GLUKOOSINOTTO
Adiposyyttien energiatalous
aivon insuliiniresistenssi
Akarboosi alfaglukosidaasin estäjä (DMT2)
Aktuellit teesit
Aldoosireduktaasi-fruktokinaasitie aktivoituu akuutissa dehydraatiossa 24 t. ja vastaa osaltaan vasopressiinin ylläpidosta.
ALS
ALS geenien hahmotuksesta
AMPD geeni ja proteiini
anorexigeenit
ApoCIII
Asetylkoliini ja M-reseptorit
Asprosiini
Asprosiini ja glukoosiaineenvaihduntapuoli
ATG16L1:n merkitys
Avandamet
BA.5.2.1&Orf1a:A2784; BA.5.1&Orf1b:V1271L; BA.5.2.1*&ORF1b:G376
Beetasolu diabeteksen patogeneesissa (2015 Mulder H)
Beetasolu ja sfingolipidiaineenvaihdunta
Beetasolun cAMP oskillaatio
Beetasolun Come-back
beetasolun kalsium oskillaatio
Beetasolun kommunikaatiosta
beetasolun regeneraatio
Beetasolun suojaus
beiget
BERP
Betasolu- ja insuliinieritysgeenejä
betasolujen tuotto uudelleen ohjelmoimalla muita kudossoluja
Betasolun elossapysyminen ja proliferaatio
Betasolun endokannabinoidisysteemi (10)
Betasolun endokannabinoidisysteemi (11)
Betasolun endokannabinoidisysteemi (4)
Betasolun endokannabinoidisysteemi (5)
Betasolun endokannabinoidisysteemi (6)
Betasolun endokannabinoidisysteemi (7)
Betasolun endokannabinoidisysteemi (8)
Betasolun endokannabinoidisysteemi (9)
Betasolun endokannabinoidsysteemi (3)
Betasolun endokannabinoidsysteemi(1)
Betasolun endokannabinoidsysteemi(2)
Betasolun glutamaattisignalointi
Betasolun kolinerginen säätö
Betasolun purinerginen säätely
Betasolusaareke
Bradykiniinin ja P-substanssin pilkkoutuminen DPP4 entsyymi inhibiittori
Brassica napus and diabetes
Brassica rapa and diabetes
BUBR1
cADPriboosi
Cancer alkusyyn pohdinta
CD133
CDP
CMP
COP1 ubikitiiniligaasi ja insuliinin eritys
COSMC KAITSIJA JA AKTIIVI T- SYNTAASI
counter-regulation
Covid-19?
D- tagatoosi
D- talitoli
D-solu
Degludec vai glargin
dG
DGUOK
Diabeetikon jalkahoito
Diabeettinen gastropareesi
Diabeettinen munuaissairaus
Diabeettisen retinopatian vaikutatma soekriaineenvaihdunnan profiili lasiaisessa
Diabesity
Diabeteksen hoidon uudet suuntalinjat Ruotsissa
Diabetes 3
Diabetes dieetin suosituksista SBU
Diabetes info
Diabetes käsikirja
Diabetes lisääntyy maailmassa
Diabetes on haaste ihmiskunnalle
Diabetes T1
Diabetes T2
Diabetesfaktaa 2015 Ruotsista
Diabeteshoitoohjelma
Diabetesrokotteesta
dipeptidyylipeptidaasi-4 estäjä
DM
DNA replikaatio
Do you BONK when you run?
DPP-4 estäjän periaate (T2DM)
DPP-4 estäjät ja GLP-1 analogit uusia T2DM-lääkkeitä
DPP4- estäjät sitagliptin
Duodecim uusista eurooppalaisista DMT2 hoitoon. Liitännäissairauksien merkitys lääkitykseen
E3-ligaasi kompleksista
Elintavat
empagliflozin
endogeeninen IP6
Endoteliini-1
entsyymeineen
Eph-ephrin signalointi beetasolussa
EU: Käytöstä pois rosiglitatzon Avandia
exenatid
Exokriinisen haiman tila?
FBN1 Kr.15q21.1
Flarbush diabetes
Fosfatidihaposta PA
Fosfolipidien rakenteille tärkeä CTP
Fournierin gangreeniin yleiset syyt. SGLT1-lääkeryhmä ?
FOX2F tietoa
Fruktoosi
FUS
G2
GABA-signalointi betasolussa
galaktitoli (dulcitoli) ja silmän linssi
Galaktokinaasigeeni
galaktoosi
Galaktoosin eliminaatiokyky maksassa (GEC)
Galaktosemian yleisyys USA.ssa
Galaniini
GALK1 (17q25.1)
GALT (9p13.3)
Gastropareesidieetti
GDP
Gene SGLT
GFAT (5q35.3)
GID2B ( 5q35.3)
GIP
Glimepiride ja SIADH
GLIS3 assosioitunut diabetes
Glitatsonit (Tiatsolidiinidionit TZD)
GLP-1
GLP-1 analogien suosio
GLP1 analogit
GLUKAGONI ja A-solu
Glukoosi
Glukoosi ja silmä
glukoosihomeostaasista ja insuliinierityksen hienosäädöstä. EPH/Ephrin signalointitie
Glukoosin pilkkoutuminen
Glykeeminen indeksi GI
glykeminen indeksi
glykobiologiasta
glykogeeni
Glykogeenigranula
Glykogeenin synteesi ja aineenvaihdunta
Glykogeeninn pilkkoutuminen gklukoosiksi
glykogeenisyntaasi (GS)
glykogeenisynteesi
glykogeniini (GYG)
glykogenin and glycogensynthase reassociation factor
Glykogenolyysi
Glykosylaatio
Glykotoksisuuden tiet
GMP
GNIP
GNPDA1 (5q31.3)
GNPDA2 ( 4p12)
GSK-3
GSK3
GTT
Guanosiini
GYG1
GYG2
haaranmuodostajaentsyymi
Habenula . Vakiopainon sätyminen. (Thesis Collin M 2004)
HAC1
Haimaepitelisolujen erikoinen genomi
Haiman neprilysiini
Haiman saarekesolujen suhteet
Haimasaarekesolujen interkonversio
Haimasaarekkeen A-solu ja PIP2
Haimasaarekkeen amyliini
haimasolusaareke ja sen solutyypit ja hormonit
HbA1c
HbA1c % ennen ja mmol/mol nykyään.
Herkkä beetasolu
HEXOOSI
Hexosaminibiosynteesin säätelijäentsyymit
Hexosaminibiosynteesitien alternatiivinen kierto
Hexosaminien synteesitie
Hexosaminisynteesitie (HBP) ja maksasolusyövän merkitsijä CD133
Hexosaminisynteesitie ja syöpämetastaasi.OGT
Hexosaminit ja insuliiniresistenssi
Hiilihydraateista osa on kuitua
Hiilihydraattien imeytymisnopeus moduloitavissa
Hiilihydraattiköyhä ravinto
hyaluronihappo ja etanoli
Hyaluronihappo ( silmän lasiainen)
Hypergalaktosemia estää myoinositolin (mI) inkorporoitumista fosfoinositideihin (PI)
Hyperglycemia
Hypoglykemia
Hypoglykemiana asteittaisuus
Hypoglykemiasta obesitaskirurgian jälkeen
Hyötyä kuitupitoisesta ravinnosta
IDDM
IDE geeni
IDE hormoni
IDE ja insuliinifragmentit. Insuliinin A-ketju
IGF-2
IGF-IIR
IL-6
Iltalehden artikkeli Suomen diabetestilanteesta
Inositoli-isomeerit ja GLUT4
Inositolipyrofosfaatti IP7
INS geeni
INS-IGF2 somatomediinigeeni
Ins5fosfaatti (2)kinaasi
INSR IRA ja IR-B insuliinireseptorityypit
insuliini
Insuliini ja glukoosi . S1P
Insuliini ja glukoosi. S1P rooli
Insuliini-IR- signaloiva kontakti
insuliiniherkkyys
Insuliinin B-ketju
Insuliinin erityksen oskillaatiot
insuliinin kaltaisten aksvutekijöiden IGFI ja II reseptorit IGF-IR
Insuliinipeptidin hajoaminen
insuliinipumppuhoito
Insuliinireseptori geeni INSR
Insuliinireseptorin toiminta (video)
Insuliinireseptorista ja insuliinista 2019 artikklei
insuliinireseptorisubstanssi 1. Insuliinisignaloinnista.
Insuliiniresistenssi
Insulolysiini POHDINTAAN
IP6K
IPF1
Ipuls
IR
IR/A ja IR/B insuliinireseptori-isoformit
IRA-A Insuliinireseptori ja IGF1 ja IGFII stimulointi
IRA/IRB suhde
IRF5
IRF5 on avainaseman TF Covid-19 infektiossa. BCG osuus.
IRS
IRS1 ja insuliiniresistenssi
IRS1/2 insuliinireseptorin endosytoosin säädössä
ISR
ISZB artikkeleita ja glukoosi
ja tupakointi
Jalkahoidon tärkeydestä diabeteksessa
joka on tärkeä meioosissa ja hermoston kehityksessä
jyvistä
Kalorireduktio
Kansainvälisiä hbA1 ja verensokeriarvoja
Kansantauti diabetes
Kantasolun mielenkiintoisuus
Kantasolututkimusket
KAR
KBTBD2 säätää Pi3K säätlelyllisen alayksikön silppuriin
Kehon molekyylit
Kehossa ilmeneviä sokeripolyoleja
Keinotekoiset makeuttajat
Keramidit
Keramidit ja keramidaasit
KHLH9/KLHL13/CUL3/Ub- IRS1
KLHL19(KEAP1) ja NRF2 signalointi. Merkitys diabeteksessa.
Kliininen merkitys.
Koreat ja T1DM
Kornea
Kr. 13:q12.2
Kr.11p15.5
Kromosomi 11q15.5
krooninen pankreatiiti
krooninen pankreatiitti.
Kun T2DM on diagnosoitu ..
laktaatio
laktoosin synty
Laktoosipitoisen ravinnon muokkaus vähemmän galaktoosia sisältäväksi . Lactococcus lactis apuna
Lancet. 2-tyypin diabetesepidemiasta
Langerhansin saarekkeitten hermotus
Lapsidiabetesinsidenssi ja prevalenssi
Lapsidiabetesinsidenssi ja prevalenssi juutalaisilla ja arabeilla Israelissa
lasiainen
lasiaisgeeli
lektiineistä
Lihas ja heksosamidibiosynteesitie
Liikunnan osuuden painotus
Lipidiaineenvaihdunnan taustasäätely
Lipolyysi ja lipogeneesi adiposyytissä
liraglutid
liraglutide ym GLP-1 analogit. Semaglutide ym tutkimuksissa
lixisenatid
LPL
maailman diabetespäivän artikkeli 2016 Ruotsin Lääkärilehdessä
Mahasuolikanavan musiiinista väitöskirja 8KS Jabbar 2018)
Meglitinidit
Metabolinen oireyhtymä
Metaboliset taudit pandemian aikana
Metformiini I-prioriteetti T2-diabeteksen puhjettua
Metformiini (Synteettinen biguanidi)
Metformiinivalmisteita
Metforminin vaikutuspisteestä
mg/dl
mikroverenkierto
mitoosikontrollitekijät osllistuvat insuliinisignaloinnin säätymiseen
mmol/L
moderni inkretiinilääke semaglutidi kysyttyä
MODY4
Montignacin metodi
MUC1 ja cytokeratiinit 7
Mucoraceae sienet
Musiineista
MUSIINEISTA löytyy biomerkitsijöitä
Musiinien dereguloitumisdsta
muut gangreenit
NDH
nefropatia)
neurogeniini3
Neuropeptidi
NGN3
NMDAR
NMDAR ja glutamaatti
Nomenklatuuri
NOTH-signalointi
NTPD3
Nudixhydrolaasi
NUDT14
NUDT14 (14q32.35)
Nukleaariset aggresomit
O--GLYKOSYLAATIO
O-glykosytaatiota kaitseva entsyymi
OGT
OGT geeni
Orthodontia: insuliini ja luu
oskilliini
p21 sousykli.inhibitio G1
P2Y1 purinerginen reseptori
p53 signalointiverkosto
PAH
pancreastuumorisolu
PDX1
PERUNA yleistyy Suomessa 1800-luvulla.
PI3K
PKB
plasman keramidit
Plasman keramidti
Polyolitie
postprandiaalinen
PP solut
PPAR gamma
PPAR gamma Glitatsonireseptori
PPAR ryhmän geeneistä
PPARbeeta/delta (PARD) ja insuliiniresistenssi
PPARGamma-sitojat
Prediabetes
Preptiini
Purinerginen reseptori
Purinerginen signalointi? UTP
Purinergisista reseptoreista
Pyrimidiininukleotidit TTP
pyöräily ja energia. Energiavajeen välttö.
Rapid insuline secretion
Rautatammitee
Ravinnon polyoleista
Rezita Anderberg Thesis GLP-1:n osuus energianoton aivoperäisissä taustatekijöissä
Riktlinjer
RMD5A (GID2A) ( 2p11.2) .Geeni
RMD5B
RNA-binding protein FUS
RNF22
RNF97
Rokote diabetekseen
Ruotsin kansalliset suositukset diabeteksen hoitoon
Ruotsin suuntalinjoja diabeteksen estoon ja hoitoon
RXR merkitys PPARg säätelyssä
S-1-P
Saarekesoluja kantasolusta
Samuel Bagster 1875
Sars-2 virus
Sars-CoV-2 manipuloi Hexosaminisynteesitien. IRF-5 ja OGT osuus
saxagliptin ja linagliptin. GLP-1 RA uudet T2DM-lääkkeet liraglutide ja exenatide.
SBU Diabeetikon ruoasta
SCT sekretiinigeeni
Seminaaria T2D hoidosta 2018
Sepelvaltimotauti ja diabetes
sfingolipidiaineenvaihdunta
Sfingomyeliinistä
SGLT ja GLUT 2011
SGLT ja GLUT 2004
SGLT- perhe ja SGLT2 estäjät
SGLT2 (2015)
SGLT2 estäjistä havaittu uusi haittavaikutus
SGLT2 funktiosta ja mitä sen estäjä vakuttaa
SGLT2-estäjä dapaglifloziini
SGLT2-estäjä empaglifloziini
siemenistä inositolifosfaatin saannin suhteen
Sikiön kasvu
Sinkinkuljettaja sytosolista ulos tai sytosolin organellien onteloihin´.
Sinkki säätelijänä
Sinkkihomeostaasin geeniperhe ZNT (SCL30A)
Sinkkihomeostaassikuva
sisäkorva
sitagliptin
Sokeri ja lasiainen
sokerialkoholeista
Sokerista typpipitoiseksi rakenteeksi glukosaminiksi . entsyymi GFAT
Solanum ja Brassica peruselintarvikkeena
Solanum tuberosum and diabetes
Soluprolideraation säätyminen
SomatomediiniA
SOMATOSTATIINI
sorbitoli ja maksan toimintakokeet
sorbitolitie
SoS ohjeita 2-tyypin diabeteksn ravinnon koostamisesta
SSTR
sulfatidi
Sulfonylurea
Suojaavat tekijät
Suomi24 kertoo
Sykkivä insuliini
T
T1DM hoidon kehittymisestä
T2DM
T2DM ja dieetti
T2DM ja insuliini
T2DM ja jatkuva sokerinmittaus
T2DM ja luustolihas
T2DM ja Välimeren ruokavalio
Tadalafil ja T2DM
Tanisyytit
TDP
Tema Diabetes Typ2 lääkärilehdessä 21.2. 2018
TG ja rasvahapot
Thesis
TMP
Tn antigeenin synteesi
Transthyretiini
treenaus
TRIM-NHL
TRIM3
TRIM63
Tumajyväsen pyrofosfaatti IP8
tupakanpoltto ja diabetes
U-Gluc +
ubikitiiniproteosomaalitie
Ubikitinaattio-proteosomisysteemi ja O-GlucNAcylaatio
UDP
UDP-Gal
UDP-galaktoosi
UGP
UGPP
UGPPase
UMP
Uudet diabetekset ja COVID-19?
Uusi E3 ubikitiiniligaasi
Uusi kirja 2-tyypin diabeteksesta
uusi termi
uusi väitöskirja (Olausson J)
Uusi väitöskirja( FOX2C
valkoiset)
Vanhusten diabetes
vastapainottavan säätelyn häiriö
Veren sokerin normaali kontrolloituminen kehossa
veriryhmistä
VGLUT
WHO neuvoo välttämään keinotekoisia makeuttajia
Wnt-signalointi
Yerba mate tee
Zn ja ZNF
ZNF- proteiini
ZNF515(9p24.2)
ZnT8
Summa sidvisningar
Sidor
Startsida
SISÄLTÖ
Leta i den här bloggen
söndag 24 januari 2010
Diabeteksen hoidon ruotsalaiset suuntalinjat
http://
www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=13543
">www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=13543">www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=13543
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar
Senaste inlägg
Äldre inlägg
Startsida
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Bloggintresserade
Bloggarkiv
►
2026
(11)
►
april
(6)
►
februari
(4)
►
januari
(1)
►
2025
(8)
►
april
(5)
►
januari
(3)
►
2023
(10)
►
juli
(6)
►
maj
(3)
►
mars
(1)
►
2022
(8)
►
september
(8)
►
2020
(9)
►
juni
(1)
►
maj
(3)
►
mars
(3)
►
januari
(2)
►
2019
(23)
►
december
(2)
►
november
(12)
►
oktober
(2)
►
juli
(1)
►
juni
(2)
►
maj
(4)
►
2018
(58)
►
december
(11)
►
november
(25)
►
augusti
(1)
►
juli
(1)
►
april
(2)
►
februari
(18)
►
2017
(45)
►
november
(7)
►
juli
(2)
►
juni
(21)
►
maj
(1)
►
januari
(14)
►
2016
(91)
►
december
(27)
►
november
(23)
►
juni
(8)
►
maj
(3)
►
april
(18)
►
mars
(5)
►
februari
(1)
►
januari
(6)
►
2015
(13)
►
december
(1)
►
september
(2)
►
maj
(10)
►
2014
(8)
►
oktober
(5)
►
januari
(3)
►
2012
(3)
►
april
(2)
►
mars
(1)
►
2011
(11)
►
september
(1)
►
februari
(10)
▼
2010
(37)
►
december
(11)
►
november
(7)
►
september
(3)
►
augusti
(1)
►
juni
(5)
►
maj
(4)
►
april
(5)
▼
januari
(1)
Diabeteksen hoidon ruotsalaiset suuntalinjat
►
2009
(8)
►
oktober
(8)
►
2008
(3)
►
december
(3)
Om mig
Kirjallisuutta
1946 syntynyt Tampereella Ylioppilastutkinto 1964 Lempäälä Lääketietaan kandidaatti 1966 Turun yliopisto Lääketieteen lisensiaatti 1972 Turun Yliopisto Dietetiikan opiskelu 1998 - 2001 Göteborgin Yliopisto Eläkkeelle 2010
Visa hela min profil
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar