Jalkahoidon tärkeydestä diabeteksessa (Artikkeli 2014 Käypähoitosuosituksista Suomesta)

Title: Suositus - Käypä hoito Diabetekseen liittyvistä jalkaongelmista

Descriptive info: Lyhyt tiivistelmä englanniksi.

. Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat, kuten krooniset haavat ja amputaatiot, ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja sairauskulujen aiheuttaja.. 

 Nilkan yläpuolisista amputaatioista puolet tehdään Suomessa diabeetikoille, ja yli puolet näistä olisi ehkäistävissä varhaisella puuttumisella jalkaongelmien taustatekijöihin ja hoitamalla jo syntyneet jalkaongelmat hyvin..

 Riskitekijät.

 Jalkahaavojen tärkeimmät syyt ovat neuropatia ja iskemia..

 Diabeetikoista alaraajojen neuropatiaa esiintyy noin kolmanneksella ja tukkivaa valtimotautia noin neljänneksellä..

 Jalkaongelmien syntyä edistävät myös diabeteksen huono hoitotasapaino, sopimattomat jalkineet ja jalkojen puutteellinen hoito.

 Merkittävimmät haavariskin aiheuttajat ovat neuropatiasta johtuva suojatunnon puutos ja aiempi alaraajan amputaatio..

 Haava- ja amputaatioriskiä lisäävät 

 myös retinopatian (silmän verkkokalven sairaus) aiheuttama näkövammaisuus, nefropatia (munuaissairaus)   ja erityisesti siihen liittyvä dialyysihoito, tukkiva valtimotauti, miessukupuoli.. sekä tupakointi..

 Jalkojen tutkiminen ja jalkariskin arviointi..

 Jalkariski arvioidaan säännöllisesti käyttämällä riskiluokitusta, joka ennustaa jalkahaavan ja amputaation ilmaantuvuutta.. ja jopa kuolleisuutta.. Kliininen tutkimus tulee tehdä vähintään kerran vuodessa . Erityishuomio tulee kohdistaa riskiluokkien 2–3 potilaisiin, joilla valtaosa ongelmista esiintyy.

 Neuropatia arvioidaan monofilamenttitestillä ja verenkierto ensisijaisesti sykepalpaatiolla..

 Jalan rakenne ja kuormitusmuutokset arvioidaan iholöydöksien (känsät, kovettumat), jalan painannekuvan (pedogrammi), jalan liikkuvuuden ja akillesjänteen kireyden avulla..

Jalkaongelmien hoito

 Alaraajahaavoja ehkäisevät toimenpiteet kohdistetaan riskiryhmiin, erityisesti potilaisiin, joilta puuttuu jalkojen suojatunto.  Potilaan motivointi sekä opastus jalkojen omahoitoon ja seurantaan on olennaista.. Kevennyshoidoilla, jotka poistavat painetta ja hankausta jalan kuormituskohdista, voitaneen ehkäistä diabeetikoiden jalkahaavoja..
Jalan virheasennon konservatiiviseen perushoitoon kuuluvat opastus  ...   ja yritys estää haavan uusiutumista..
Iskemia  (kudosverenkierrollinen hapettomuus) heikentää haavan paranemista, joten verenkierron riittävyys tulee aina varmistaa ja tarvittaessa turvata valtimokirurgisin toimenpitein..
 Ylipainehappihoito saattaa vähentää nilkan yläpuolisen amputaation tarvetta haavoissa, joihin liittyy infektio tai iskemia..
Pieniannoksinen pienimolekyylinen hepariini saattaa edistää haavan paranemista diabeetikoilla, jos mahdollisuutta valtimoverenkierron kirurgiseen korjaukseen ei ole.. ), mutta haava tarkistetaan riittävän usein infektion havaitsemiseksi..
 Haavaa ympäröivä kallus (kovettuma) ja haavassa oleva nekroottinen (kuoleutunut)  kudos poistetaan..
 Myös kirurgisella revisiolla voidaan puhdistaa haavaa..
Mikrobilääkehoito on aiheellinen vain, jos jalassa on kliininen infektio..
 Infektion vaikeusaste ratkaisee mikrobilääkkeen valinnan..
 Keskivaikeassa ja vaikeassa (septisessä) jalkainfektiossa arvioidaan välittömän kirurgisen hoidon tarve.. Syvässä jalkainfektiossa välitön kirurginen hoito saattaa vähentää nilkan yläpuolisten amputaatioiden tarvetta.. Charcot’n jalka on vaikea, usein pysyvään virheasentoon ja jopa jalan amputaatioon johtava diabeettisen neuropatian komplikaatio.. Hoito (jalan lepo, immobilisaatio ja varaamattomuus) tulee aloittaa jo sitä epäiltäessä..
 Diagnostiikka on haastavaa.. Se perustuu kliinisten löydösten ohella natiiviröntgen- ja magneettikuvauslöydökseen.. Yksittäistä diagnostista menetelmää ei ole.. Hoidon järjestäminen, vaikuttavuus ja seuranta..
 Moniammatillinen yhteistyö ja tehokas hoitoketju ehkäisevät diabeetikon jalan kudosvaurioita ja amputaatioita.. Avainasioita ovat riskiluokittelu, moniammatillinen yhteistyö, toimivat kohdennetut jalkahoitopalvelut ja vuosittaisten amputaatiomäärien seuranta toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi..

 Tapani Ebeling (puheenjohtaja).. Elina Heikkilä (Käypä hoito -toimittaja).. Liisa Hiltunen.. Vesa Juutilainen.. Mari Kanerva.. Heikki-Jussi Laine.. Mauri Lepäntalo.. Hanneli Saarikoski.. Timo Sane.. Erkki Tukiainen.. Annikki Vaalasti.. Kirsi Valve.. kht00095..

Arkistoartikkeli vuodelta 2014
Original link path: /web/kh/suositukset/suositus?id=kht00095&suositusid=hoi50079
Open archive