Glucose exposure suppresses brain aromatase and impairs retinal regeneration in zebrafish.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41512949/
Glucose exposure suppresses brain aromatase and impairs retinal regeneration in zebrafish.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/41512949/
Hiilihydraattiaineenvaihdunta on avaintekijä näissä Musiinien normaaliudessa tai suistumisessa epäsäännlliseen säätelyyn. Niiten rakenne muistutta lähinnä pulloharjaa ja ne kaikki pulloharjannharjakset vastaavat musiinirakenteessa glykosyloituja sivuketjúja. Normaali glykosylatio on välttmåtön musiinin normaalifunktiolle. O-glykosyloituneet haarat, kasvavat geneettisesti säätyneeseen ulottuvuuteen päärungosta ja siitä muodostuu se suojaava valli, jolla musiinit puolustavat eri onteloiden, pintuja, kuten suoliston pintoja, keuhkoputkiston eri hqrohen pintoja, haiman ja maksan tiehyitä, rintarauhasen, prostatan tiehyeitä , silmän pintoja, sidekalvoa, sarveiskalvoa, suuonteloa, syljen musiineissa. Artikkelin kuvassa on valittu ihmiskuntaa vaiivaavista syövistä suurinta kuolleisuutta aiheuttavat miehillä ja naisilla, kuten keuhkosyöpä, rintasyöpä, ovariaalisyöpä, prostatasyöpä, syövistä haimasyöpä, paksunsuolen syöpä, maksasyöpä. Nämä kuusi kudosaluetta katsotaan sekä terveiltettäsypäåptilailta Musiinikirjon suhteen. Kun kirjoja tilastollisessti tarkistetaan, löytyy piirteitä, joiden perusteella Musiinien kirjo osoittaa viitteitä elinten terveydestä tai alkavista pahanlaatuisuuksistas. Muutokset ovat kudosspesifisiä , Mahdollisia biomerkitsijöiksi sopivia kombinaatioita löytyy ja yhdistettynä jo käytössä oleviin merkitsijöihin saadaan hyötynä mm aikalisää, koska musiinit muuttuvat varhemmin kuin mitä perinnäisin keinoin voidaan havaita alkavia pahanlaatuisuuksia. Tämä on uutta tietoa. Jotkut musiinit jo ovat käytössä näistä.
Toinen asia on katsahtaa gekijöihin, mitkä suistavat normaalit musiinit edistämään tuumoreita. Sen tiedon lisääntyessä pystytään välttämään niien aineenvaihdunnan turmeltumist. Yksi tunnettu tekijänon tupakanpoltto, mikä vaivoin on saatu esim Rutosista lopetettua työpäikoilla ja monissa yleisissä tiloissa, mikäaltistaa muuten terveitä ihmisiä musiinien muuttumiselle, vaikka he eivät itse polttaisi savukettakaan.
Alla olevassa artikkelissa on musiinien pulloharjamuodosga valaiseva kuva.
Toinen tekijä mihin voidaan tehokkaammin vaikuttaa, on ravinto. Sen liiallinen glykeemisyys on suuri haitta proteiinien normaalissa glykosylaatiossa, Lisäksi eräät musiinit edistävät GLUT1 ja GLUT-2 glykooin liikkumista. Glukoosi itse on fruktoosin tai DHA metaboliitin suhteen vähiten vahingollinen. Kuten tiedetään diabeteksessa kertyy fruktoosia ja sorbitolitietä sekä DHA jää saamatta fosforylaatonsa jotta pääsisi eteenpäin glykolyysissä ja kohti energiatietä, ( haitta suhteet niillä 1: 20: 20 000. Lusäksi sokeriaineenvaihdunnan energialähde UTP /UDP muuttumisineen entsymaattisissa glykosylaatioissa on usein kohdin paikantamassa vikakohtia metaboliseen karttan Tässä taas kaitsijaproteiinin C1GALT1C1 chaperone mutaatiot ovat kriittisiä niiden Tn ja Sialyl-2,3 T rakenteiden takia. Jos glykosyloitunut sivuketju ei pääse kasvamaan musiiniproteiinin runko jää paljaaksi. Random glykaatio muitten haitallisten sokerilaatujen välityksellä on tekijä, johon voi vaikuttaa veren sokerin normalisoimisella ja ravinnon pitämisellä matalaglygeemisenä. Tässä länsimaat eivät ole onnistuneet. Dieeti muutetaan vasta kun haima on jo tuhotumaan päin ja betasolut vähenemässä. Vaikka verensokeri palautuisi kaikenlaisen karamellien ja prosessoitujen ruokien jälkeen normaalikäyrn alueelle eikä henkilöä sanottaisi diabeettiseksi, kaikenlaiset mitä ihmeellisimmöt molekyylit siltä ravinnon suunnalta haittaavat musiinien normaalia posttranslationaalista varustautumista. ESIM. GENECARDS antaa MUC1 musiinista kartan eri musiiniydinrakenteiden syntetisoitumisista CORE 1, CORE. Kuvasta näkyy se energialähde , mitä sokeriaineenvaihdunnassa käytetään musiinien muodostuksessa ( CTP, UTP johdannaisten alue)
,
,
and
This gene encodes a type II transmembrane protein that is similar to the core 1 beta1,3-galactosyltransferase 1, which catalyzes the synthesis of the core-1 structure, also known as Thomsen-Friedenreich antigen, on O-linked glycans. This gene product lacks the galactosyltransferase activity itself, but instead acts as a molecular chaperone required for the folding, stability and full activity of the core 1 beta1,3-galactosyltransferase 1. Mutations in this gene have been associated with Tn syndrome. Alternatively spliced transcript variants encoding the same protein have been identified. [provided by RefSeq, Dec 2009]
C1GALT1C1 (C1GALT1 Specific Chaperone 1) is a Protein Coding gene. Diseases associated with C1GALT1C1 include Tn Polyagglutination Syndrome and Hemolytic Uremic Syndrome, Atypical, 8, With Rhizomelic Short Stature. Among its related pathways are O-linked glycosylation and Metabolism of proteins. Gene Ontology (GO) annotations related to this gene include polypeptide N-acetylgalactosaminyltransferase activity. An important paralog of this gene is C1GALT1C1L.
Probable chaperone required for the generation of 1 O-glycan Gal-beta1-3GalNAc-alpha1-Ser/Thr (T antigen), which is a precursor for many extended O-glycans in glycoproteins. Probably acts as a specific molecular chaperone assisting the folding/stability of core 1 beta-3-galactosyltransferase (C1GALT1). ( C1GLC_HUMAN,Q96EU7 )