torsdag 22 februari 2018
onsdag 21 februari 2018
Päivän Lääkärilehti 21.2. 2018 Ruotsi
https://mail.google.com/mail/u/0/#inbox/161b4081415cd85f
Tässä lehdessä on paljon modernia diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta , lähinnä T2DM kyseessä. TEMA DIABETES TYP2
Koetan tässä saada sitten jotain referaattia tulevalla viikolla. Täytyy vähän pohtia lause lauseelta. Nimittäin hyviä ohjeita pitäisi seurata tilastollinen diabeteksen vähenemä, mitä toistaiseksi ei ole tapahtunut.
Tässä lehdessä on paljon modernia diabeteksen ehkäisystä ja hoidosta , lähinnä T2DM kyseessä. TEMA DIABETES TYP2
Koetan tässä saada sitten jotain referaattia tulevalla viikolla. Täytyy vähän pohtia lause lauseelta. Nimittäin hyviä ohjeita pitäisi seurata tilastollinen diabeteksen vähenemä, mitä toistaiseksi ei ole tapahtunut.
tisdag 20 februari 2018
Silmän sarveiskalvon sfingomyeliini ja keramidit
Näkökykyyn tarvitaan silmän sisäosien terveyden lisäksi myös pintaosan, sarveikalvon terveys ja kirkkaus, että valoaistimusket pääsevät läpi kuin maisemat ikkunasta. Sarveiskalvo on kuin sitä huoneen ikkunaa, ikkunalasia ja siihen vaikuttavat samat molekulaariset rakenteet kuin korneaa vastaavissa kerroksissa stratum corneum. Näitä tekijöitä ovat mm. sfingomyeliini ja ceramidit . Sfingomyeliinejä ja normaaleja keramideja muodostuu palmitiinihappotasosta rasva-aineenvaihdunnasa (C16:0) , samasta keramidilinjasta muodostuu myös glykosfingolipidejä. Sfingomyeliinillä on metaboliset tiet ja turn over tahtinsa, joka varmastikin on nopeampi kuin cerebrosideillä. Tässä on uudehko tutkimus näistä kornean rakenteista.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25426847
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25426847
Curr Eye Res. 2015;40(12):1204-10. doi: 10.3109/02713683.2014.990984. Epub 2014 Nov 26.
Description of the sphingolipid content and subspecies in the diabetic cornea.
Abstract
PURPOSE:
Diabetes mellitus (DM) is characterized by high blood sugar levels over a prolonged period. Long term complications include but not limited heart disease, stroke, kidney failure, and ocular damage. An estimated 382 million people are diagnosed with Type 2 DM accounting for 90% of the cases. Common corneal dysfunctions associated with DM result in impaired vision due to decreased wound healing, corneal edema, and altered epithelial basement membrane. Lipids play a fundamental role in tissue metabolism and disease states. We attempt to determine the role of sphingolipids (SPL) in human Type I and Type II diabetic corneas.
MATERIALS AND METHODS:
Cadaver corneas from healthy (non-diabetic/no ocular trauma), Type I (T1DM), and Type II diabetic (T2DM) donors were obtained and processed for lipidomics using LC-MS/MS.
RESULTS:
Our data show significant differences in the SPL composition between control, T1DM and T2DM corneas. Both T1DM and T2DM showed a 10-folddownregulation of sphingomyelin(SM), 5-fold up regulation of Ceramides (Cer) and 2-fold upregulation of monohexosylceramides (MHC). Differences were also seen in total amounts of SPL where Cer was increased by approximately 3 fold in both T1DM and T2DM where SM decreased by 50% in both T1DM and T2DM when compared to healthy controls. No differences were seen in MHC amounts.
CONCLUSIONS:
Overall, our data indicate major differences in SPL distribution in human diabetic corneas. Information on the sphingolipids role in cornea, corneal cell physiology, and diseases are very limited which highlights the importance of these findings.
Diabetes mellitus (DM) is characterized by high blood sugar levels over a prolonged period. Long term complications include but not limited heart disease, stroke, kidney failure, and ocular damage. An estimated 382 million people are diagnosed with Type 2 DM accounting for 90% of the cases. Common corneal dysfunctions associated with DM result in impaired vision due to decreased wound healing, corneal edema, and altered epithelial basement membrane. Lipids play a fundamental role in tissue metabolism and disease states. We attempt to determine the role of sphingolipids (SPL) in human Type I and Type II diabetic corneas.
MATERIALS AND METHODS:
Cadaver corneas from healthy (non-diabetic/no ocular trauma), Type I (T1DM), and Type II diabetic (T2DM) donors were obtained and processed for lipidomics using LC-MS/MS.
RESULTS:
Our data show significant differences in the SPL composition between control, T1DM and T2DM corneas. Both T1DM and T2DM showed a 10-folddownregulation of sphingomyelin(SM), 5-fold up regulation of Ceramides (Cer) and 2-fold upregulation of monohexosylceramides (MHC). Differences were also seen in total amounts of SPL where Cer was increased by approximately 3 fold in both T1DM and T2DM where SM decreased by 50% in both T1DM and T2DM when compared to healthy controls. No differences were seen in MHC amounts.
CONCLUSIONS:
Overall, our data indicate major differences in SPL distribution in human diabetic corneas. Information on the sphingolipids role in cornea, corneal cell physiology, and diseases are very limited which highlights the importance of these findings.
KEYWORDS:
Cornea; diabetes; lipidomics; sphingolipids
Kommentti: Tässä mainittakoon että sfingomyeliinin synteesin portilla toimivat K1 ja B6 vitamiinit ja samoin ainoa tie pois sfingolipidien aineenvaihdunansta vaatii silläkin portilla K1-vitamiinia ja B6 vitamiinia .
Cornea; diabetes; lipidomics; sphingolipids
Kommentti: Tässä mainittakoon että sfingomyeliinin synteesin portilla toimivat K1 ja B6 vitamiinit ja samoin ainoa tie pois sfingolipidien aineenvaihdunansta vaatii silläkin portilla K1-vitamiinia ja B6 vitamiinia .
onsdag 14 februari 2018
Mukava uutinen: 2-tyypin diabeteksessa aletaan tarkemmin seurata B-Gluk
Päivän 14.2. 2018) Lääkärilehti kirjoittaa Ruotsissa:
Kontinuerlig glukosmätning även vid typ-2-diabetes
Nu rekommenderar NT-rådet landstingen
att erbjuda kontinuerlig glukosmätning
med Freestyle Libre även till vissa patienter
med typ 2-diabetes.
Det gäller patienter som behandlas
med kombination av bas- och måltidsinsuli
och som har svårt att få sin blodsockernivå
under kontroll.
Redan i dag används systemet, som
mäter vävnadsglukos via en sensor på huden,
vid typ 1-diabetes.
(Karin Trysell). Sida 274. Läkartidningen no 7/2018.
Tämä tekniikka voi hälyttää ajoissa havaitsemaan hiipivästi nousevaa verensokeritasoa, koska sitä ei henkilö mitenkään itse voi havaita, kun
vasta sitten kun sekundaarisia oireita alkaa olla vaivaksi asti. Jos tämän hiipivän kavalan alun havaitse, voi estää betasolujen tuhoutumisvauhtia sovittamalla dieetinsä ja liikuntansa optimaalisemmin. 2-tyypin diabeteksessa on vielä betasoluilla insuliinierityst, insuliinin anto keventää betasolujen rasitusta ja hyväässä tapauksessa sitä tarvitaan vain jonkin aikaa. esim
taudin alkuvaiheissa, kun henkilö ei vielä tiedä yhtään dieetin merkityksestä.
Kontinuerlig glukosmätning även vid typ-2-diabetes
Nu rekommenderar NT-rådet landstingen
att erbjuda kontinuerlig glukosmätning
med Freestyle Libre även till vissa patienter
med typ 2-diabetes.
Det gäller patienter som behandlas
med kombination av bas- och måltidsinsuli
och som har svårt att få sin blodsockernivå
under kontroll.
Redan i dag används systemet, som
mäter vävnadsglukos via en sensor på huden,
vid typ 1-diabetes.
(Karin Trysell). Sida 274. Läkartidningen no 7/2018.
Tämä tekniikka voi hälyttää ajoissa havaitsemaan hiipivästi nousevaa verensokeritasoa, koska sitä ei henkilö mitenkään itse voi havaita, kun
vasta sitten kun sekundaarisia oireita alkaa olla vaivaksi asti. Jos tämän hiipivän kavalan alun havaitse, voi estää betasolujen tuhoutumisvauhtia sovittamalla dieetinsä ja liikuntansa optimaalisemmin. 2-tyypin diabeteksessa on vielä betasoluilla insuliinierityst, insuliinin anto keventää betasolujen rasitusta ja hyväässä tapauksessa sitä tarvitaan vain jonkin aikaa. esim
taudin alkuvaiheissa, kun henkilö ei vielä tiedä yhtään dieetin merkityksestä.
NGN3, neurogeniini3 ja CD133+
https://www.nature.com/articles/cddis2015313https://en.wikipedia.org/wiki/Neurogenin-3
Neurogeniini -3 on myös haiman endokriinisten solujen erilaistumisessa tärkeä kasvutekijä kuten PDx1 . Alkiossa se esiintyy ja runsaat 2 viikkoa munasolun hedelmöitymisen jälkeen. Aikuisella NGN3+ soluja esiintyy haimassa ja sitä merkkiä kantavat solut erilaistuvat saarekesoluiksi. NGN+ solut ovat kantasolutyyppiä, jolla on rajoittunut erilaistumiskyky, Ne ovat oligopotentteja vaikka vielä lopullsiesti erilaistumattomia ja niistä eteenpäin tapahtuu jokin kapeakirjoitenn erilaistuminen, kuen haimasaarekkeen eri solutyypit ( alfam beta, delta, pp).
Neurogeniini3 geenillä on seuraavia nimiä:
Aliases NEUROG3, Atoh5, Math4B, NGN-3, bHLHa7, ngn3, neurogenin 3
Geenin sijaintikohta on kromosomi 10q22.1 .
Mitä tietoa on tästä NGN3 geenistä saatavilla?
Kerään näitä saarekesolun alkukehitykseen vaikuttavia geenejä tähän blogiin jonkin aikaa , koska diabetesterapiassa ollaan suuntautumassa ehkä ennaltaehkäisevään painotukseen ja geeniterapiaan ja kantasolun ohjelmointiin.
Katson ensiksi tämän wikitiedon suomeksi ja selittelen käsitteitä käsitykseni mukaan.
Suomennosta:
Neurogeniini-3 on valkuaisaine eli proteiini, jota ihmisellä koodaa geeni nimeltään NEUROG3. Sillä on muitakin nimiä. Sen sijainti kromosomistossa on kromosomissa 10, tarkempi sijaintiviiru on q22.1.
Tätä geeniä nähdään ilmenevän neurogeniini-3 proteiinina sisäerityksellisissä (endokriinisissä) progeniittoreissa ja tämä proteiini on aivan välttämätön niissä, jotta haima (pancreas) ja ohutsuoli pystyy kehittymään ja kypsymään erilaisiin solumuotoihinsa.
Neurogeniini-3 kuuluu rakenteeltan bHLH-transkriptiotgekijöihin (kts kuva) ja se osallistuu neuroektodermissä neuraalisten edeltäjäsolujen (solulinjan) määräämiseen.
(Suomennosta): Normaalissa aikuishaimassa, sen akinaarisissa ja tiehytsoluissa, on 2-10% soluja joissa ilmenee tätä geeniä NGN3 ja sen koodaamaa proteiinia neurogeniini-3:a.
( Oma kommenttini:
Acinaarinen solu tuottaa ruoansulatusentsyymeitä ja niitä haima erittää tiehyeittensä kautta ja ne menevät suoleen, sekoittuvat maksasta tulevaan sappeen ja mahalaukun puoleta tuleviin tuotteisiin ja vaikuttavat ihmeellisesti ruoansulatuksen monipuoliseen hienosäätöön, että kaikenlainen ihmisen syömä tulee tarkasti hajoitettua alkumolekyyleihin, joita ikivanhat konservoidut genomisääteiset järjestelmät sitten ottavat talteen suolesta, Molekyylit imeytyvät ( absorboituvat) kehoon suolesta.
Tässä on luonnollisesti mahdollisuuksia älyperäisesti, kognitiivisesti, tukea haiman optimaalista kykyä sen resurssien mukaisesti, jotta sen toiminta voisi olla parhaimmillaan kaikin puolin. Esimerkisi pelkkä sokerin syöminen saattaisi olla kova rasitus- tai pelkkä rasvan syöminen, saati siten jokin orgaaninen liuotin tai toxiini, Saattaa olla että ruoka-aikojen merkitys on sen funktiolle myös tärkeä. Silläkin voi olla optimisyklinsä exogeenisissäkin erityksissä, Insuliinin suhteen niitä aikakäyriä onkin paljon).
Haiman (pancrfeas) nimi on mahasylkirauhanen ja akinaariset solut tuottavat sitä mahasylkeä. (Mutta insuliini tuottuu saarekesoluista ja insuliini menee vereen, sen takia betasolut ja muut saarekesolut ovat endokriinisiä, sisäerityssoluja).
Haiman erikoisuus on tämä: Se erittää vahvasti exokriinistä ja endokriinistä aivan vitaalisti. Miten se on rakentunut että se pystyy näin tekemään tuhoutumatta? ja toisaalta - jos se tuhoutuu, sitä ei voi helposti korjata. Siinä on yksi ihmisen heikoimpia kohtia. Haimaa ei voi edes siirtää, kuten maksaa tai keuhkoa tai sydäntä. Lisäksi sen sijoittuminen on erikoisen hankala jos ajatellaan kirurgien kannalta.
NGN3 , neurogeniini 3.
Näitä merkitsijöitä, joilla solulinjoja voi havaita, on paljon. koetan kerätä niitä tähän blogiin.
(Seuraavaksi ajattelen katsoa NKX6 geeniä
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21947380 )
Tarkistan ensin tässä mikä erilaistumisklusteritekijä tuo Cluster of Differentiation CD133 on. Mitä se merkitsee erilaistumisessa?
https://en.wikipedia.org/wiki/CD133
Sillä on oma geeninsä PROM1
Geeni sijaitsee kromosomissa 4p15.32 ja sitä on useissa aikuiskantasoluissa ja se vaikuttaa suppressoivan, vaimentavan differentioitumista, siis pitää yllä sillä hetkellä olevaista kantasolufunktiota ( esim selektiivisesti oligopotenttia) ja vaimentaa erilaistumistrendiä. Sitä näyttää mainitun onkologian alueelta.
PubMed lähteestä tietoa: hakusanana Gene PROM1
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/8842#gene-expression
Näyttää olvan aika tärkeä asia tuo CD133.
Otan kopion artikkeleistakin tähän. se on laajavaikutuksinen onkologiassa, silmän verkkokalvon patologiassa, lääke-multiresistenssiä, sädehoitoresistenssissä, normaalin saarekesoluiksi erilaistuvan solun täytyy siis vasta-vaikuttaa CD133-säätelyyn joko vähentämällä sitä tai sen vaikutusta.
Paitsi että
tuli mieleen katsoa myös CD133 vaikutuksen vähentämismekanismi.
Hakusana: CD133 suppressing?
https://www.nature.com/articles/cddis2015313
Tässä näyttää taas tulevan vastaan genominsuojelumekanismit ja siksi TRIM järjestelmää täytyy selvittää edelleen, koska se on interaktiossa p53- järjestelmään. Tässä haima taas on erikoinen, koska p53 signalointi on hyvin alasäätöinen haimassa. Saattaa sinänsä olla eduksi, JOS oligopotentti progeniittori on jo muodostunut. Taitaa olla jokin vaihdekohta, joka on kriittinen saarekesolujen erilaistumisen ja loppuun sti kypsymisen suhteen. ehkä koko haiman koon suhteen, koska en kyllä ole kuullut sellaisesta että ihminen koskaan olisi "haimaltaan lihava", vaikka ylipainoa muuten olisi yhdessä sun toisessa elimessä. Ja jos betasolut laihtuvat, eli katoavat, haiman kokokin kutistuu ja katoaa.
Käsittääkseni ei ole tervettä haimaa jossa olisi sairaat saarekkeet. eikä sairaita saarekkeita ilman josain suhteessa sairasta haimaa.
Neurogeniini -3 on myös haiman endokriinisten solujen erilaistumisessa tärkeä kasvutekijä kuten PDx1 . Alkiossa se esiintyy ja runsaat 2 viikkoa munasolun hedelmöitymisen jälkeen. Aikuisella NGN3+ soluja esiintyy haimassa ja sitä merkkiä kantavat solut erilaistuvat saarekesoluiksi. NGN+ solut ovat kantasolutyyppiä, jolla on rajoittunut erilaistumiskyky, Ne ovat oligopotentteja vaikka vielä lopullsiesti erilaistumattomia ja niistä eteenpäin tapahtuu jokin kapeakirjoitenn erilaistuminen, kuen haimasaarekkeen eri solutyypit ( alfam beta, delta, pp).
Neurogeniini3 geenillä on seuraavia nimiä:
Aliases NEUROG3, Atoh5, Math4B, NGN-3, bHLHa7, ngn3, neurogenin 3
Geenin sijaintikohta on kromosomi 10q22.1 .
Mitä tietoa on tästä NGN3 geenistä saatavilla?
Kerään näitä saarekesolun alkukehitykseen vaikuttavia geenejä tähän blogiin jonkin aikaa , koska diabetesterapiassa ollaan suuntautumassa ehkä ennaltaehkäisevään painotukseen ja geeniterapiaan ja kantasolun ohjelmointiin.
Katson ensiksi tämän wikitiedon suomeksi ja selittelen käsitteitä käsitykseni mukaan.
Suomennosta:
Neurogeniini-3 on valkuaisaine eli proteiini, jota ihmisellä koodaa geeni nimeltään NEUROG3. Sillä on muitakin nimiä. Sen sijainti kromosomistossa on kromosomissa 10, tarkempi sijaintiviiru on q22.1.
Tätä geeniä nähdään ilmenevän neurogeniini-3 proteiinina sisäerityksellisissä (endokriinisissä) progeniittoreissa ja tämä proteiini on aivan välttämätön niissä, jotta haima (pancreas) ja ohutsuoli pystyy kehittymään ja kypsymään erilaisiin solumuotoihinsa.
Neurogeniini-3 kuuluu rakenteeltan bHLH-transkriptiotgekijöihin (kts kuva) ja se osallistuu neuroektodermissä neuraalisten edeltäjäsolujen (solulinjan) määräämiseen.
- Neurogenin-3 is a protein that in humans is encoded by the NEUROG3 gene.[5]
- Neurogenin-3 is expressed in endocrine progenitor cells and is required for endocrine cell development in the pancreas and intestine.[6] It belongs to a family of basic helix-loop-helix (bHLH) transcription factors involved in the determination of neural precursor cells in the neuroectoderm.[7]
(Suomennosta): Normaalissa aikuishaimassa, sen akinaarisissa ja tiehytsoluissa, on 2-10% soluja joissa ilmenee tätä geeniä NGN3 ja sen koodaamaa proteiinia neurogeniini-3:a.
( Oma kommenttini:
Acinaarinen solu tuottaa ruoansulatusentsyymeitä ja niitä haima erittää tiehyeittensä kautta ja ne menevät suoleen, sekoittuvat maksasta tulevaan sappeen ja mahalaukun puoleta tuleviin tuotteisiin ja vaikuttavat ihmeellisesti ruoansulatuksen monipuoliseen hienosäätöön, että kaikenlainen ihmisen syömä tulee tarkasti hajoitettua alkumolekyyleihin, joita ikivanhat konservoidut genomisääteiset järjestelmät sitten ottavat talteen suolesta, Molekyylit imeytyvät ( absorboituvat) kehoon suolesta.
Tässä on luonnollisesti mahdollisuuksia älyperäisesti, kognitiivisesti, tukea haiman optimaalista kykyä sen resurssien mukaisesti, jotta sen toiminta voisi olla parhaimmillaan kaikin puolin. Esimerkisi pelkkä sokerin syöminen saattaisi olla kova rasitus- tai pelkkä rasvan syöminen, saati siten jokin orgaaninen liuotin tai toxiini, Saattaa olla että ruoka-aikojen merkitys on sen funktiolle myös tärkeä. Silläkin voi olla optimisyklinsä exogeenisissäkin erityksissä, Insuliinin suhteen niitä aikakäyriä onkin paljon).
Haiman (pancrfeas) nimi on mahasylkirauhanen ja akinaariset solut tuottavat sitä mahasylkeä. (Mutta insuliini tuottuu saarekesoluista ja insuliini menee vereen, sen takia betasolut ja muut saarekesolut ovat endokriinisiä, sisäerityssoluja).
Haiman erikoisuus on tämä: Se erittää vahvasti exokriinistä ja endokriinistä aivan vitaalisti. Miten se on rakentunut että se pystyy näin tekemään tuhoutumatta? ja toisaalta - jos se tuhoutuu, sitä ei voi helposti korjata. Siinä on yksi ihmisen heikoimpia kohtia. Haimaa ei voi edes siirtää, kuten maksaa tai keuhkoa tai sydäntä. Lisäksi sen sijoittuminen on erikoisen hankala jos ajatellaan kirurgien kannalta.
- Neurogenin 3 (NGN3) is expressed by 2-10% of acinar and duct cells in the histologically normal adult human pancreas.
- NGN3+ cells isolated from cultured exocrine tissue by coexpressed cell surface glycoprotein CD133 have a transcriptome consistent with exocrine dedifferentiation, a phenotype that resembles endocrine progenitor cells during development, and a capacity for endocrine differentiation in vitro.[8]
- Human[9] and rodent[10][11][12][13][14][15][16][17][18] exocrine cells have been reprogrammed into cells with an islet cell-like phenotype following direct expression of NGN3 or manipulation that leads to its expression.
NGN3 , neurogeniini 3.
Näitä merkitsijöitä, joilla solulinjoja voi havaita, on paljon. koetan kerätä niitä tähän blogiin.
(Seuraavaksi ajattelen katsoa NKX6 geeniä
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21947380 )
Tarkistan ensin tässä mikä erilaistumisklusteritekijä tuo Cluster of Differentiation CD133 on. Mitä se merkitsee erilaistumisessa?
https://en.wikipedia.org/wiki/CD133
Sillä on oma geeninsä PROM1
Geeni sijaitsee kromosomissa 4p15.32 ja sitä on useissa aikuiskantasoluissa ja se vaikuttaa suppressoivan, vaimentavan differentioitumista, siis pitää yllä sillä hetkellä olevaista kantasolufunktiota ( esim selektiivisesti oligopotenttia) ja vaimentaa erilaistumistrendiä. Sitä näyttää mainitun onkologian alueelta.
PubMed lähteestä tietoa: hakusanana Gene PROM1
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/8842#gene-expression
- Official Symbol
- PROM1provided by HGNC
- Official Full Name
- prominin 1provided by HGNC
- Gene type
- protein coding
- RefSeq status
- REVIEWED
- Organism
- Homo sapiens
- Also known as
- RP41; AC133; CD133; MCDR2; STGD4; CORD12; PROML1; MSTP061
- Summary
- This gene encodes a pentaspan transmembrane glycoprotein. The protein localizes to membrane protrusions and is often expressed on adult stem cells, where it is thought to function in maintaining stem cell properties by suppressing differentiation. Mutations in this gene have been shown to result in retinitis pigmentosa and Stargardt disease. Expression of this gene is also associated with several types of cancer. This gene is expressed from at least five alternative promoters that are expressed in a tissue-dependent manner. Multiple transcript variants encoding different isoforms have been found for this gene. [provided by RefSeq, Mar 2009]
- Expression
- Broad expression in gall bladder (RPKM 15.7), stomach (RPKM 10.2) and 18 other tissues See more
Näyttää olvan aika tärkeä asia tuo CD133.
Otan kopion artikkeleistakin tähän. se on laajavaikutuksinen onkologiassa, silmän verkkokalvon patologiassa, lääke-multiresistenssiä, sädehoitoresistenssissä, normaalin saarekesoluiksi erilaistuvan solun täytyy siis vasta-vaikuttaa CD133-säätelyyn joko vähentämällä sitä tai sen vaikutusta.
- Cytoplasmic expression of CD133 stemness marker is associated with tumor aggressiveness in clear cell renal cell carcinoma. Saeednejad Zanjani L, et al. Exp Mol Pathol, 2017 Oct. PMID 29050853
- Prominin-1 Is a Novel Regulator of Autophagy in the Human Retinal Pigment Epithelium. Bhattacharya S, et al. Invest Ophthalmol Vis Sci, 2017 Apr 1. PMID 28437526, Free PMC Article
- Epigenetic Regulation of CD133 in Gastrointestinal Stromal Tumors. Geddert H, et al. Am J Clin Pathol, 2017 May 1. PMID 28398518
- Polymorphisms of cancer stem cell marker gene CD133 are associated with susceptibility and prognosis of gastric cancer. Jia ZF, et al. Future Oncol, 2017 May. PMID 28326835
- Sulfasalazine attenuates evading anticancer response of CD133-positive hepatocellular carcinoma cells. Song Y, et al. J Exp Clin Cancer Res, 2017 Mar 3. PMID 28253902, Free PMC Article
GeneRIFs: Gene References Into FunctionsWhat's a GeneRIF?
- Results show that CD133 and MDR1 expression increase in recurrent pediatric pilocytic astrocytomas (PAs) following chemotherapy, and in drug resistant tumor cells. CD133 regulates MDR1 expression via the PI3K/AKT/NF-kappaB signaling. These results provide evidence that CD133 contributes to multidrug resistance by regulating MDR1 levels via the PI3K-Akt-NF-kappaB signal pathway.
- CD133(+) CD44(+) CD54(+) cellular subpopulation of circulating tumor cells has a prognostic value in colorectal cancer patients with liver metastasis, especially in the survival of CRC patients with liver metastasis who did not undergo surgical treatment for metastasis.
- High CD133 expression is associated with radioresistance in liver cancer.
- CD133+ glioblastoma cells express molecular signatures of MSCs, neural stem cells and pluripotent stem cell
- These findings indicate a novel potential anti-tumor mechanism for tubacin in CD133-expressing malignancies.
- CD133 expression in colonic liver metastases is a negative prognostic factor for disease-free survival after liver resection.
- The study found a significant association between the SNP rs2240688A[C of CD133 and lung cancer risk.
- Results strongly indicate functional roles for CD133 in reactive oxygen species defense and in evading anticancer therapies in hepatocellular carcinoma.
- High CD133 expression is associated with clear cell renal cell carcinoma.
- This study described three cases in which variations in PROM1 gene may play a role in the pathogenesis of macular dystrophy or be associated with both autosomal recessive and autosomal dominant inheritance.
Paitsi että
tuli mieleen katsoa myös CD133 vaikutuksen vähentämismekanismi.
Hakusana: CD133 suppressing?
https://www.nature.com/articles/cddis2015313
Transcriptional repression of cancer stem cell marker CD133 by tumor suppressor p53
E K Park, J C Lee et al.Tässä näyttää taas tulevan vastaan genominsuojelumekanismit ja siksi TRIM järjestelmää täytyy selvittää edelleen, koska se on interaktiossa p53- järjestelmään. Tässä haima taas on erikoinen, koska p53 signalointi on hyvin alasäätöinen haimassa. Saattaa sinänsä olla eduksi, JOS oligopotentti progeniittori on jo muodostunut. Taitaa olla jokin vaihdekohta, joka on kriittinen saarekesolujen erilaistumisen ja loppuun sti kypsymisen suhteen. ehkä koko haiman koon suhteen, koska en kyllä ole kuullut sellaisesta että ihminen koskaan olisi "haimaltaan lihava", vaikka ylipainoa muuten olisi yhdessä sun toisessa elimessä. Ja jos betasolut laihtuvat, eli katoavat, haiman kokokin kutistuu ja katoaa.
Käsittääkseni ei ole tervettä haimaa jossa olisi sairaat saarekkeet. eikä sairaita saarekkeita ilman josain suhteessa sairasta haimaa.
Mistä aiheista diabetes T2D seminaarissa luennoidaan 2/2018
Otan sitaatin ohjelma-aiheista ja luennoitsijoista tähän . Näillä sanoilla voi löytää hakuartikkeleita.
Koskee 2 tyypin diabeteksen hoitoa:
Koskee 2 tyypin diabeteksen hoitoa:
| 13:00 – 13:05 | Inledning Docent Michael Alvarsson, Karolinska universitetssjukhuset |
| 13:05 – 13:25 | Diagnos och behandlingsmål vid typ 2-diabetes Med dr Stefan Jansson, distr. läk, Brickebackens vårdcentral, Örebro |
| 13:25 – 13:45 | Livsstil och prevention av typ 2-diabetes Prof. Mai-Lis Helenius, Karolinska institutet |
| 13:45 – 14:05 | Etnicitet och kulturens betydelse för diabetesvården Doc. Louise Bennet, Lunds universitet |
| 14:05 – 14:25 | Nationella diabetesregistrets betydelse för den vetenskapliga utvärderingen av diabetesvården Med.dr. Katarina Eeg-Olofsson, Sahlgrenska universitetssjukhuset |
| 14:25 – 15:00 | Kaffe |
| 15:00 – 15:20 | Skyddar nya glukossänkande läkemedel vid typ 2-diabetes mot kardiovaskulära- och renala komplikationer? Prof. Mikael Rydén, Karolinska institutet |
| 15:20 – 15:40 | Gamla och nya verktyg i verktygslådan Prof. Thomas Nyström, Karolinska institutet, Södersjukhuset. |
| 15:40 – 16:00 | Bensträckare |
| 16:00 – 16:20 | Ny era inom terapin vid typ 2-diabetes - men vad är nytt? Docent Michael Alvarsson Karolinska universitetssjukhuset |
| 16:20 – 16:45 | Avslutning och frågor till panelen |
Programansvariga: Docent Michael Alvarsson och Läkartidningen
PDX1, säätelee haiman kehitystä, insuliinin promoottorifaktori 1 (APF1) ja moduloi maksasolugeenejä
https://en.wikipedia.org/wiki/PDX1
PDX1 (Pancreatic and Duodenal homeoboX 1), also known as Insulin Promoter Factor 1 (IPF1), is a transcription factor necessary for pancreatic development, including β-cell maturation, and duodenal differentiation. In humans this protein is encoded by the PDX1 gene, which was formerly known as IPF1.
PDX1 (Pancreatic and Duodenal homeoboX 1), also known as Insulin Promoter Factor 1 (IPF1), is a transcription factor necessary for pancreatic development, including β-cell maturation, and duodenal differentiation. In humans this protein is encoded by the PDX1 gene, which was formerly known as IPF1.
- PubMed haku PDX1Gene
- Also known as
- GSF; IPF1; IUF1; IDX-1; MODY4; PDX-1; STF-1; PAGEN1
- Summary
- The protein encoded by this gene is a transcriptional activator of several genes, including insulin, somatostatin, glucokinase, islet amyloid polypeptide (iAPP), and glucose transporter type 2.
- The encoded nuclear protein is involved in the early development of the pancreas and plays a major role in glucose-dependent regulation of insulin gene expression.
- Defects in this gene are a cause of pancreatic agenesis, which can lead to early-onset insulin-dependent diabetes mellitus (IDDM), as well as maturity onset diabetes of the young type 4 (MODY4).
- [provided by RefSeq, Aug 2017]
- Expression
- Biased expression in duodenum (RPKM 9.6), stomach (RPKM 1.5) and 3 other tissues See more
- Dependence of expression of regulatory master genes of embryonic development in pancreatic cancer cells on the intracellular concentration of the master regulator PDX1. Kondratyeva LG, et al. Dokl Biochem Biophys, 2017 Jul. PMID 28864896
- Mild electrical stimulation with heat shock guides differentiation of embryonic stem cells into Pdx1-expressing cells within the definitive endoderm. Koga T, et al. BMC Biotechnol, 2017 Feb 15. PMID 28202025, Free PMC Article
- Metformin Restrains Pancreatic Duodenal Homeobox-1 (PDX-1) Function by Inhibiting ERK Signaling in Pancreatic Ductal Adenocarcinoma. Zhou G, et al. Curr Mol Med, 2016. PMID 26695692, Free PMC Article
- Adult Human Biliary Tree Stem Cells Differentiate to β-Pancreatic Islet Cells by Treatment with a Recombinant Human Pdx1 Peptide.
- Finally, Pdx1-induced islet-like structures exhibited glucose-regulated C-peptide secretion. In conclusion, the human Pdx1 is highly effective in triggering hBTSC (human biliary tree stem cells ) differentiation toward functional β-pancreatic cells.
- Cardinale V, et al. PLoS One, 2015. PMID 26252949, Free PMC Article
-
PDX1 binds and represses hepatic genes to ensure robust pancreatic commitment in differentiating human embryonic stem cells.
Teo AK, et al. Stem Cell Reports, 2015 Apr 14. PMID 25843046, Free PMC Article, AbstractInactivation of the Pancreatic and Duodenal Homeobox 1 (PDX1) gene causes pancreatic agenesis, which places PDX1 high atop the regulatory network controlling development of this indispensable organ. However, little is known about the identity of PDX1 transcriptional targets.
We simulated pancreatic development by differentiating human embryonic stem cells (hESCs) into early pancreatic progenitors and subjected this cell population to PDX1 chromatin immunoprecipitation sequencing (ChIP-seq). We identified more than 350 genes bound by PDX1, whose expression was upregulated on day 17 of differentiation. This group included known PDX1 targets and many genes not previously linked to pancreatic development.
ChIP-seq also revealed PDX1 occupancy at hepatic genes. We hypothesized that simultaneous PDX1-driven activation of pancreatic and repression of hepatic programs underlie early divergence between pancreas and liver. In HepG2 cells and differentiating hESCs, we found that PDX1 binds and suppresses expression of endogenous liver genes. These findings re-brand PDX1 as a context-dependent transcriptional repressor and activator within the same cell type.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)