M Axelsson kommentoi SBU raporttia

Göteborgin kliinisen Nutrition klinikalta kuuluu seuraava kommentti SBU:n antamasta raportista.

I dagarna presenterades rapporten ”Mat vid diabetes” från Statens Beredning för Medicinsk
Utvärdering, SBU. Att äta lite mindre och röra på sig mer, och att äta mer fisk och grönsaker ger
positiva effekter på hälsan.

Kliinisen ravinto-opin osaston (AKN) lehtori Mette Axelsson toteaa näin:

Vihannespitoinen, palkohedelmäpitoinen ja kalaa sisältävä ravinto on hyvä kehonpainolle, veren rasva-arvoille ja verenpaineelle ja nyt sellaisen ruoan on todettu myös lisäävän elinikää.

– En kost rik på grönsaker, baljväxter, fisk är bra för vikt, blodfetter och blodtryck – och har nu även
visats lägga år till livet, säger Mette Axelsen, universitetslektor vid Avdelningen för Klinisk
Näringslära, Sahlgrenska Akademin vid Göteborgs universitet.

• (Kommenttini) Hyvä uutinen! Ei mitään uutta järkyttävää keksintöä joka kaataisi vanhoja periaatteita ja muutyaisi satojen tuhansien ihmisten tavallista rutiinipäivää.
  

Uusi raportti on täysin samalla linjalla kuin vuoden 2004 eurooppalaiset diabetesrdieettiryhmän antamat suositukset diabeetikoille (DNSG)!

Mette Axelsen är en av författarna till rapporten från SBU (Statens Beredning för Medicinsk Utvärdering). Rapporten från SBU sammanställer de tillgängliga studierna på området. Rapporten är helt i linje med de diabeteskostrekommendationer den europeiska diabetesnutritionsgruppen, DNSG, lade fram 2004.

Tämäkin SBU raportti on edelleen vahvistanut sitä JOHTOPÄÄTÖSTÄ, että hiilihydraattimäärät tulee yksilöllistää.

– Slutsatsen att kolhydratintaget måste individualiseras har ytterligare styrkts genom denna rapport.

• (Kommenttini) Mitä tämä käytännössä merkitsee? Asenteen hienoista muutosta ja tarkennusta kaikille diabeetikoille.
  

Voi olla, että nyt tarvitaan enemmän ravintoasiantuntijoita ja diabetesexpertejä, jota voidaan yksilöllistää myös ravitsemus kuten nykyään yksilöllistetään tabletti ja insuliinihoitokin. Mutta tämä on taas Sosiaalihallituksen harkittava prioritoinneissaan.

Det kan innebära att det kan komma att behövas fler med kost- och diabetesexpertis för att kunna individualisera kosten på samma villkor, som idag görs med tablett- och insulinbehandling. Men detta blir upp till Socialstyrelsen att prioritera, säger Mette Axelsen.

• (Kommenttini) Miten tässä tilanteessa voi kuroa aikavallia?

Lisäämällä kansan yleistä tietoa energiaa-antavista aineista.

Esim. jos ajatellaan keskivertodieettiä 9 MJ ( 2100 kcal). Se sisältää 300 g hiilihydraattia.
Jokaydraattigrammaa? Kannattaa katsoa ruokapakettien sisällysluetteloa.

Harva ruoka on yhtä paljon hiilihdyraattia kuin sen puhdas paino. Erittäin kuiva sokeri voi lähetä tätä lukua. Sirotesokeripakassa kyllä lukee että 100 grammaa sirotesokeria = 100 grammaa hiilihydraattia, sakkaroosisokeria.

1 g hiilihydraattia antaa 4,2 kcal (17 kJ) . Siis kyllä päivän hiilihydraattinsa saa jos käyttää 300 grammaa sirotesokeria ruoassaan. Se on sokeripaloina noin 86 sokeripalaa. Jokainen ymmärtää, että sillä tavalla ei pidä syödä.

Jos nyt ottaa pari sokeripalaa kahvin kanssa päivittäin jää vielä "84 sokeripalan verran" hiilihydraattienergiaa jostain vaihtoehtoisesta lähteestä, joka ei ole niin vahvasti raffinoitua pelkkää sokeria.

Leivänpala voi antaa 8-10 g hiilihydraattia.
Tavallinen järkevästi koottu lounas tai päivällinen voi antaa 50- 80 g hiilihydraattia. Välipaloista kertyy 5- 15 g hiilihydraattia. Omena ym hedelmä antaa n 10 g hiilihydraattia.
Toiset hiilihydraattipitoiset ravinnot muuttuvat nopeasti verensokeriks i ( eli ne glykemisoituvat nopeasti), toiset hitaasti, ja niitä hitaita ovat palkokasvit. Siksi niitä suositellaan. Kuitua suositellaan siksi, koska se täyttää, on suoliston funktiolle edullista, antaa kehoflooralle ravintoa ja antaa korkeintaan muutamia kaloreita bakteerien toiminnan tuloksena. Kalaa suositellaan siksi, siinä on muutamia aminohappoja ( leusiini, arginiini), jotka stimuloivat insuliinin eritystä, joten veren sokeri tulee tehokkaammin otettua soluihin sisälle kalaa sisältävän ravinnon jälkeen.
Jos tekee raskasta työtä voi hiilihydraatin tarve nousta esim 400- 500 grammaan vuorokaudessa ja ylikin. Kun ravinnon määrä kasvaa työn tullessa raskaammaksi, siihen sisältyy luonnostaan sopivasti lisää hiilihdyraattia, jos se on koostettu suositusten NNR2004 mukaisesti ( Lautasmalli, Ruokaympyrä). Kuten sanottu joka yksilölle- jos tulee ongelmia ja tauteja - tulee individualisoida hänen ruokansa. NNR2004 suositukset ovat terveille keskivertoihmisille annetut.