Sytokiinit, lipidit ja vaikutus sikiön kasvuun

Sytokiinit ja lipidit raskauden aikana- tässä on myös glukoositasapainoa sivuavaa asiaa, joten otan tästä väitöskirjatyöstä Glukoosi-blogiini suomennosta. Onhan sokeritasapaino HYVIN MONIMUTKAINEN ASIA ja diabete on edelleen ratkaisematon pulma.
UUSI VÄITÖSKIRJA, jonka abstraktin hain eilen biomedisiinisestä kirjastosta- Väitöstilaisuuskin on vielä edessäpäin.
Susanne Lager. fil. mag. Cytokines and lipids in pregnancy. Effects on developmental programming and placental nutrient transport. ISBN 978-91- 628-8087-3.

• Abstraktin suomennos:

Metaboliset häiriöt, erityisesti ne, jotka liittyvät ravitsemuksellisiin haasteisiin, tapahtuvat kehityksen aikana, sekä kohdussa in utero että varhaisessa postanataalissa vaiheessa ja niillä on kauaskantoiset vaikutukset yksilön terveyteen. Näistä on kaikkein selvimpänä näyttönä vaihtelevat syntymäpainot. Tätä prosessia pidetään aikuisen terveyden ja taudin kehityksellisenä programmointina. Metabolisten terveydentilanhäiriöitten kuten insuliiniresistenssin ja lihavuuden etiologiat ovat monimutkaisia ja kehityksellinen programmoituminen voi olla eräs tekijä, joka osaltaan lisää maailmanlaajuista prevalenssia.
Ylipainoisilla tai diabeettisilla naisilla on suurempi riski saada isokokoisia vauvoja ja sellaiset vauvat ovat taas itse kohonneessa riskissä sairastua metabolisiin häiriöihin. Sikiökasvu on mitä kiinteimmin linkkiytynyt istukan (placenta) ravintoainetten kuljetuskykyyn. Tutkijat tekivät oletuksen, että ylipainoisen tai diabeettisen naisen muuntunut ravitsemuksellinen, hormonaalinen ja metabolinen miljöö (hyperlipidemia, pro-inflammatorinen status) modifioi istukan ravintoaineiden kuljetusta ja vaikuttaa osaltaan näiden lasten aikuisuuden fenotyypin muuntumiseen. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia maternaalisen sytokiinin IL-6 tärkeyttä jälkeläisessä ilmenevän lihavuuden ja insuliiniherkkyyden suhteen ja tässä käytettiin vastaavaa koe-eläinmallia, hiirtä. Sytokiinien ja lipidien vaikutuksia ihmisen istukan ravintoaineitten kuljetusfunktioon tutkittiin ja näitten muutosten taustamekanismit kuvattiin.

PÄÄLÖYDÖT tässä työssä olivat seuraavat.
Interleukiini-6 vajeinen hiiri painoi enemmän ja oli lihavampi varhemmin jos oli syntynyt IL-vajeisista kannasta verrattuna IL-6 suhteen heterotsygootteihin. Myöhemmässä iässä( hiiren ikä 6-7 kk) oli molemmissa ryhmissä laajentuneita adiposyytejä ja alentunut insuliiniherkkyys. Tämän ominaisuuden suhteen tavallisia hiiriä kasvatettiin samoissa olosuhteissa kuin IL-6 vajeisia hiiriä ja ne myös painoivat enemmän, niillä oli vahva rasvapitoisuus ja isoja adiposyyttejä ja korkeampia systemisiä leptiinitasoja kuin aikuisella tavallisella hiirellä, joka oli kasvatettu wt-(wild type) poikueen kanssa. IL-6 puutteisten hiiriemojen maidossa oli kaksinkertaiset leptiinipitoisuudet verrattuna wt- emoihin. Nämä löydöt viittaavat siihen, että maternaalisen IL-6:n puute tai vaihtoehtoisesti tekijät, jotka modifioivat juuri tätä sytokiinia, omaavat kehitykselliseti ohjelmoivaa vaikutusta , joka osaltaan vaikuttaa rasvakudoksen kehittymiseen ja lihavuuteen.

Primääreissä trobfoblastisoluviljelmissä osoitettiin istukan LPL( lipoproteiinilipaasi) -entsyymin tuotantopaikka:i sytotrofoblasti solut ja syncytiotrofoblastit. Tehtiin myös havainto, että vapaitten rasvahappojen (FFA) kohonneet pitoisuudet ja triglyseridien (TG) kohonneet pitoisuudet alensivat LPL-entsyymin aktiivisuutta. Sen sijaan insuliini, interleukiini-6 ja TNF-alfa eivät omanneet mitään vaikutusta lipoproteiinilipaasiin. Kuitenkin IL-6 lisäsi istukan lipidien kertymistä. Vapaat rasvahapot muuttivat sytokiinien vapautumista trofoblastisoluista ja stimuloivat aminohappojen ottoa soluihin systeemi A-kuljettajien kanssa.
Kun käytettiin RNA-interferenssitekniikkaa, osoitettiin että TLR4 ( Tollin reseptori 4) oli tarpeen rasvahapoille, kun ne stimuloivat istukkaperäisten aminohappojen ottoa.

YHTEENVETONA tutkija mainitsee, että muuntunut maternaalinen hormonaalinen tai metabolinen ympäristö voi vaikuttaa kehittyvään sikiöön aiheuttaen lkauaskantoisia programmoituja vaikutuksia aikuisen fenotyyppiin. Sytokiinien vaikutus istukan lipidien kuljetukseen oli kohtalaista. Kuitenkin on rasvahapoilla huomattavaa vaikutusta aminohappojen soluunottoon.
Sen takia maternaaliset, obesiteetissa muuntuneiksi tiedetyt kehossa kiertävät tekijät vahvistavat istukan ravintoainekuljetusta ja vaikuttavat kiihtynyttä sikiönkasvua.
Avainsanoja tässä ovat:
adipose tissue, rasvakudos
amino acids, aminohapot
cytokines, sytokiinit
free fatty acids, FFA, vapaat rasvahapot
insulin resistance, insuliiniresistenssi
interleukin-6, IL-6
LPL, lipoproteinlipase, lipoproteiinilipaasi
TLR-4, toll-like receptor-4, Tollin reseptorin kaltainen reseptori 4