B-Gluc mmol/L muutettuna mg/100ml

• MITEN MUUNNETAAn verensokeriarovt mmol/L ja mm% toisikseen?
• mmol/L kerrotaan 18:lla.
  
• To convert mmol/L to mg/dl, multiply by 18. So 5mmol/L is 90mg/dl of glucose
  

mg%-arvot muutetaan mmoolia litrassa-arvoiksi jakamalla 18:lla.
For mg/dl to mmol/L, divide by 18.

Please note this conversion factor only works for glucose since its based on its molecular weight of ~180g/mol

(GLUKOOSIN molekyylipaino on 180.
1 mooli glukoosia on 180 grammaa/ litrassa.
1 mmol = 180 mg/ L = 18 mg/dl.)

Esim.: Mitattu määrä 90 mg% eli 90 mg /dl= 900 mg/ L = 900mg /180mg = 5 mmol/L.

Normaalialue 4- 6 mmol /L = 72 - 108 mg/dl.

4 mmol = 4 x 18 mg/ dl = 72 mg/dl
6 mmol = 6 x 18 mg/dl= 108 mg/ dl.

• Diabeteksen diagnosoinnissa mainittuja mmol/L arvoja:

• Jos milloin tahansa otettu verensokeriarvo on yli 11.1 mmol/L , se merkitsee että henkilö on diabeettinen. ( Tämä raja on 199,8 mg% siis noin 200 mg%)

Om ens icke-fastande P-glukos är >11.1 mmol/l så betyder det att man har diabetes.(<>

• Jos paastoarvo on yli 7 mmol/L on henkilö myös diabeettinen.( Tämä on 126 mg%) Tavallisesti korkein paastoarvo ei saisi ylittää 6.0 mmol/L tasoa eli 108 mg%).
  

Om en fastande P-glukos är > 7,0 ( eller över 126 mg%) så betyder det också att man har diabetes. I vanliga fall bör man ha max fP-glukos 6,0 mmol/l ( eller max 108 mg%).

• Jos henkilöllä on oireita diabeteksestaan on plasman glukoosiarvot silloin 10-25 mmol/ tasoja.( 180- 450 mg%)

Oftast så är P-glukoset förhöjt kraftigt till ca 10-25 mmol/l om man har symtom.

• Minkälaisia oireita?
• tiheää virtsaamista ja janontunnetta, jos plasman sokeri ylittää munuaiskynnyksen, munuaisen takaisinottokyvyn. Tämä taso on tavallisesti 8- 12 mmol/l ( 144 mg%- 216 mg%) . Iänmukana kuitenkin munuaiskynnys voi kohota, samoin myös munuaistaudeissa. Tämä tarkoittaa, etät henkilöllä voi olla hyperglykemiaa, korkeaa verensokeria, vaikka ei nähdä glukosuriaa eli sokeria virtsassa.
  

Man får polyuri + ass törst pga P-glukoset överstiger njurarnas förmåga att återabsorbera glukoset från plasman, sk. njurtröskeln. Denna ligger vanligtvis vid 8-12 mmol/l. Njurtröskeln kan dock höjas med åldern samt vid njursjukdomar --> detta betyder att man kan ha hyperglykemi utan samtidig glukosuri.

Jos diabetes havaitaan sattumoisin tai seulontatutkimuksissa tapaa plasman glukoosi alla huomatavasti matalampaa tasoa kuin oireilevassa diabeteksessa. Tällöin voidaan varmistaa diagnoosia tekemällä sokerirasitustesti suun kauta otetulla sokeriliuoksella (OGTT) : annetaan 75 grammaa glukoosia liuotettuna 3 desiin vettä, tämä nielläänn5 minuutin kuluessa ja mitataan plasman glukoosia 2 tunnin päästä. Tähän rasitukseen mennään diagnoosin varmistamiseksi silloin, jos plasman paastosokerit osoittautuvat olevan hämärää raja-aluetta 6,1- 6,9 mmol/L(impaired fasting glukose). Glukoosirasitus antanee silloin selvyyden, onko henkilö diabeettinen vai terve.

Tästä on tarkempia käytäntöjä nykyisissä kansallisissa ohjelinjoissa.

Om man upptäcker diabetes av en slump eller om man utför en riktad screening så brukar P-glukoset oftast vara betydligt lägre än vid symtomgivande diabetes --> då kan man bekräfta diagnosen genom att utföra något som kallas för oral glukosbelastning (OGTT). Det man gör då är att man ger 75g glukos löst i 3 dl vatten under 5 minuter och mäter P-glukoset efter 2 timmar. Detta rekommenderas när ens P-glukos ligger mellan 6,1-6,9 mmol/l (impaired fasting glucose).

OGTT används idag ffa vid diagnostisering av graviditetsdiabetes, men kan användas också vid ex hjärt- och kärlssjukdomar samt vid lipidrubbningar.

-