Hiilihydraattiköyhä ravinto , ketoasidoosiriski varsinkin imettäville äideille

http://www.dn.se/nyheter/varlden/lakare-undvik-den-har-dieten-om-du-ammar/
 

Kvinnor som ammar bör inte äta LCHF, eller någon annan diet med lite kolhydrater. Det kan leda till ett livshotande tillstånd som normalt bara förknippas med typ 1-diabetes och alkoholism.

Det är i Läkartidningen som läkare vid Mora lasarett beskriver ett fall med en ammande kvinna som utvecklade en allvarlig ketoacidos.
Det är ett livshotande tillstånd som vanligtvis förknippas med typ 1-diabetes eller alkoholism. Men ketos – då acetonliknande molekyler frisätts i blodet – kan även förekomma vid exempelvis svält.

Kvinnan berättade att hon höll en diet genom att äta lite kolhydrater och eftersom hon varken hade typ 1-diabetes eller överkonsumerade alkohol drar läkarna slutsatsen att det var dieten i kombination med amningen som utlöste tillståndet. Ammande kvinnor har ett betydligt större behov av energi och glukos än andra.
Att ammande kvinnor utvecklar ketoacidos är ovanligt, skriver läkarna. Tidigare finns fem fall beskrivna, var av två hade påbörjat en lågkolhydratkost för snabb viktnedgång strax efter förlossningen.
Enligt läkarna belyser fallet vikten av en god kost medan man ammar samt riskerna med exempelvis en LCHF- eller Atkins-diet under denna period.

Glykosylaatio. Tästä löytyy sokeriyhdisteiden nomenklatuuri.

http://www.physiol.uzh.ch/Glycosylation/GSL/gpi.html

Keramidit vaikuttavat maksan insuliiniresistenssin kehittymiseen

PLoS One. 2015 Jan 30;10(1):e0116858. doi: 10.1371/journal.pone.0116858. eCollection 2015.

New evidence for the role of ceramide in the development of hepatic insulin resistance.

Konstantynowicz-Nowicka K¹, Harasim E¹, Baranowski M¹, Chabowski A¹.

Tiivistelmä_Abstract

TAUSTA ja  TARKOITUS: On harvoja ja  ristiriitaisia tietoja solunsisäisten sfingolipidien ja erityisesti keramidien liikakertymistä ja  korrelaatiosta maksan insuliiniresistenssiin. Tässä tutkimuksessa mitattiin  kertyneiten sfingolipidien fraktioita ja selviteltiin maksan insuliiniresistenssin kehittymistä  kuten rasvahappojen ja  keramidien kuljettajien osuutta tässä prosessissa.

• ENGL.: AIM: There are few and contradictory data on the role of excessive accumulation of intracellular sphingolipids, particularly ceramides, in the development of hepatic insulin resistance. In our study we assessed accumulated sphingolipid fractions and clarify the mechanisms of hepatic insulin resistance development as well as involvement of fatty acid and 

MENETELMÄT:   Koe-eläimen maksasolut altistettiin C16:0 ( palmitiinihapolle)  lyhyessä ja pitkässä inkubaatiossa ja mitattiin  solun sisäiset ja solun ulkopuoliset  sfingolipidifraktiot. Palmitiinihapon (C16:0) aiheuttama insuliiniresistenssi mitattiin insuliinitien proteiinien  fosforyloitumisen vaihteluista ja erilaisten kuljettajien ilmentymisten vaihteluista.

• ENGL.:METHODS: In culture of primary rat hepatocytes, exposed to high concentration of palmitic acid (0.75 mM) during short and prolonged incubation, high performance liquid chromatography was used to assess intra- and extracellular sphingolipid fractions content. Degree of palmitate-induced insulin resistance was estimated by measuring changes in phosphorylation of insulin pathway proteins by western blotting as well as changes in expression of different type of transporters.

 TULOKSET. Palmitiinihapon lyhyt ja pitkäaikainen altistus primäärisissä maksasoluissa johti keramidien solunsisäiseen akkumulatioon, mikä esti insuliinin signaloitumistietä. Oli havaittavissa merkitsevä  rasvahapon kuljettajaproteiinien (FATP) ja keramidien siirtäjäproteiinien (CERT) expressoitumisen  lisääntyminen, mikä oli yhdenmukaista sille ilmiölle, että keramidipitoisuudet  kasvoivat solun sisällä.  Solunulkoistenkin keramidien pitoisuudet kohosivat miltei kolminkertaisiksi lyhyen  inkubaatiojakson jälkeen  ja pitkässä inkubaatiossa kaksinkertaiseksi.  Palmitaatin lyhyen inkubaation jälkeen nousi merkitsevästi  sekä mikrosomaalisen  kuljettajaproteiinin (MTP) että ATP:tä sitovan setin  kuljettajan ( ABCA1) expressiot .

• RESULTS: In our study short and prolonged exposure of primary hepatocytes to palmitic acid resulted in increased intracellular accumulation of ceramide which inhibited insulin signaling pathway. We observed a significant increase in the expression of fatty-acid transport protein (FATP2) and ceramide transfer protein (CERT) what is consistent with enhanced intracellular ceramide content. The content of extracellular ceramide was increased nearly threefold after short and twofold after long incubation period. Expression of microsomal triglyceride transfer protein (MTP) and ATP-binding cassette transporter (ABCA1) was increased significantly mainly after short palmitate incubation.

JOHTOPÄÄTÖS: Saadut tiedot osoittavat,  että solunsisäisten keramidien  pitoisuuden nousu vaikuttaa osaltaan maksaperäisen insuliiniresistenssin kehittymiseen. Tutkijat esittävät johtopäätöksenään, että  rasvahappojen kuljettajaproteiineilla  on tässä olennainen osuus, kuten  sisäänvirtausta kiihdyttävällä  kuljettajalla (FATP2),  keramidien siirtäjällä (CERT)  ja     MIT ja ABCA1 kuljettajaporteiineilla.

• CONCLUSION: Our data showed that increase in intarcellular ceramide content contributes to the development of hepatic insulin resistance. We suggest pivotal role of transporters in facilitating fatty acid influx (FATP2), accumulation of ceramides (CERT) and export to the media (MTP and ABCA1).

PMID:

25635851

[PubMed - in process]Suom. 14.5. 2015

PMCID:

PMC4312035

Free PMC Article

Metabolinen oireyhtymä ja plasman keramidit

LÄHDE:  Diabetes Metab Res Rev. 2015 May 10. doi: 10.1002/dmrr.2662. [Epub ahead of print]

Effect of pioglitazone on plasma ceramides in adults with metabolic syndrome.

Warshauer JT¹, Lopez X¹, Gordillo R¹, Hicks J¹, Holland WL¹, Anuwe E¹, Blankfard MB², Scherer PE¹, Lingvay I¹.

Tiivistelmä_ Abstract

 TAUSTA ja TARKOITUS.  Metabolinen oireyhtymä näyttää linkkiytyvän  keramidien kertymiseen ja siitä indusoituu insuliiniresistenssiä ja toksisuutta moniin solutyyppeihin.  Eläinkokeet osoittavat, että tiatsolidinidionit (TZD)  alentavat keramidien pitoisuuksia plasmassa ja luustolihaksissa ja ja tukevat käsitystä, että  keramidien  pitoisuuksien alentaminen on TZD preparaattien vaikutuksen mahdollinen välittäjä insuliini-resistenssin alentamisvaikutuksessa. Kuitenkaan asiaa ei ole ihmistutkimuksia ei ole vielä raportoitu.  Tässä tutkimuksessa  katsotaan pioglitatzoniterapian  vaikutusta plasman keramideihin, jotta saadaan käsitystä TZD- preparaateistä, millä mekanismilla   ne pystyvät parantamaan insuliiniresistenssiä metabolisessa oireyhtymässä.

• ENGL.:  BACKGROUND: Metabolic syndrome (MetS) appears closely linked with ceramide accumulation inducing insulin resistance and toxicity to multiple cell types. Animal studies demonstrate that thiazolidinediones (TZDs) reduce ceramide concentrations in plasma and skeletal muscle and support lowering of ceramide levels as a potential mediator of TZDs' mechanism of action in reducing insulin resistance; however, studies in humans have yet to be reported. This study investigated the effects of pioglitazone therapy on plasma ceramides to understand the mechanism by which TZDs improve insulin resistance in MetS.

MENETELMÄ:   Kaksoissokkokoe, johon osallistui 37 metabolista oireyhtymää potevaa.  Tutkimuksessa verrattiin pioglitazonia placeboon. Kuuden kuukauden terapian jälkeen kerättiin  tiedot. primäärisenä lopputuloksena etsittiin muutosta plasman keramideissa.

• ENGL: METHODS: 37 subjects with MetS were studied in a single-center, randomized, double-blind, placebo-controlled, trial comparing pioglitazone to placebo. Data were collected at baseline and after 6 months of therapy. The primary endpoint was the change from baseline in plasma ceramide concentrations.

 TULOKSET: K kuuden kuukauden pioglitatzoni terapia  alensi merkitsevästi plasman keramideja:   Mitatut keramidit olivat C18:0, C20:0, C24:1, Dihydrokeramidit C18:0, C24: 1, LacCer ( laktosylkeramidi) C16:0 ja  HexCer ( hexosyylikeramidit  C16:0, C18:0, C22:0 ja C24:1 . Lisäksi  havaittiin  merkitsevä alenema kun  ryhmiteltiin  eri lajit: keramidit, dihydrokeramidit,  HexCer ja LacCer ( glykosfingolipidit) . kaikenkaikkiaan  mitatut keramidit  alenivat  merkitsevästi .   Pioglitatzoni terapiasta  seuraasi  korrelaatiota muutamissa keramidilajeissa:  negatiivinen korrelaatio   insuliiniherkkyyden muutoksessa ( dihydrokeramidi C16:0)  ja positiivinen korrelaatio  totaali (laktosylkeramidien C24:0)  ja HMW (laktosylkeramidi C24:0)  adiponektiinimittauksiin.  Kuitenkaan ei havaittu merkitseviä muutoksia maksan rasvasssa eikä  glykemisessä  kontrollissa.

• RESULTS: Treatment with pioglitazone for 6 months, compared to placebo, significantly reduced multiple plasma ceramide concentrations: C18:0 (p = .001), C20:0 (p = .0004), C24:1 (p = .009), dihydroceramide C18:0 (p = .005), dihydroceramide C24:1 (p = .004), lactosylceramide C16:0 (p = .02) and the hexosylceramides C16:0 (p = .0003), C18:0 (p = 0.00001), C22:0 (p = .00002) and C24:1 (p = .0006). Additionally, significant reductions were found when ceramides were grouped by species: ceramides (p = .03), dihydroceramides (p = .02), hexosylceramides (p = .00001), and lactosylceramides (p = .02). The total of all measured ceramides was also significantly reduced (p = .001). Following treatment with pioglitazone, the decrease in some ceramide species  correlated negatively with the change in insulin sensitivity (dihydroceramide C16:0, r = -.54; p = .02),  and positively with total (lactosylceramide C24:0, r = .53; p = .02) and high molecular weight (lactosylceramide C24:0, r = .48; p = .05)  adiponectin measurements; however, significant associations with changes in liver fat and glycemic control reduction were not found.

 YHTEENVETO. Pioglitazoni saa aikaan metabolista oireyhtymää potevilla vahvaa  alenemistä plasman keramideissa ja jotkut muutokset korreloivat  muutoksiin insuliiniresistenssissä  ja adiponektiinin pitoisuuksissa.

• CONCLUSIONS: Pioglitazone in individuals with MetS induces a potent decrease in plasma ceramides, and some of the changes correlate with changes in insulin resistance and adiponectin levels. This article is protected by copyright. All rights reserved.

This article is protected by copyright. All rights reserved.

KEYWORDS:

diabetes mellitus; metabolic syndrome; obesity; pioglitazone; thiazolidinediones

PMID:

25959529

[PubMed - as supplied by publisher] Suomennos 14.5. 2015)

Kalorivähennys, sfingolipidiaineenvaihdunta, keramidit ja insuliinin lihasvaikutus

LÄHDE:

J Nutr Biochem. 2015 Mar 5. pii: S0955-2863(15)00040-6. doi: 10.1016/j.jnutbio.2015.01.007. [Epub ahead of print]

Modulation of sphingolipid metabolism with calorie restriction enhances insulin action in skeletal muscle.

Obanda DN¹, Yu Y², Wang ZQ², Cefalu WT³.

  Abstract

Tiivistelmä.
 Tässä tutkimuksessa selvitellään kalorien vähentämisen vaikutusta tahdonalaisen lihaksiston sfingolipidien aineenvaihduntaan ja osuutta  insuliinivaikutuksen kohentajana koe-eläimissä 6 kk kestoisella dieetillä. Toisena dieettinä oli ad libitum (AL,  vapaasti mielen mukaan) ja toisessa oli 30%:n  kalorireduktio (CR). 

 Monitoroitiin kehon painoa ja insuliiniherkkyyttä. Kuuden kuukauden päästä mitattiin erään lihaksen avulla insuliinisignalointi ja lipidikirjo. Reduktiodieetti vähensi merkitsevästi insuliinin ja glukoosin pitoisuuksia ja  muunsi myös niiden  proteiinien ilmenemää ja aktiivisuutta, jotka osallistuvat sfingolipidien muodostamiseen ja aineenvaihduntaan.

Keramidien pitoisuudet  lisääntyivät merkitsevästi kalorireduktiossa, kun taas keramidiaineenvaihdunnan tuotteet ( glykosfingolipidit,,  HexCer ja LacCer)  merkitsevästi vähenivät.  Keramidifosfaatit,  sfingomyeliini,,sfingosiini  (So)  ja sfingosiinifosfaatti (S-1-P)  eivät eronneet merkitsevästi  AL ja CR- ryhmien kesken.

LacCer- määrät korreloivat merkitsevästi surrogaattimerkitsijän tavoin  insuliiniresistenssiin.

Keramidiaineenvaihdunnan ne tuotteet (sfingolipidit), joiden tiedetään  vaikuttavan  insuliinin signalointiin  kohonneissa pitoisuuksissaan,  olivat merkitsevästi vähentyneet luustolihaksesta kalorireduktiossa olleilla koe-eläimillä.  Insuliiniherkkyyden lisääntyminen  assosioituu  glykosfingolipidipitoisuuksiin.

• ENGL.:This study sought to investigate the effect of calorie restriction (CR) on skeletal muscle sphingolipid metabolism and its contribution to improved insulin action in rats after a 6-month feeding study. Twenty nine (29) male Fischer 344 rats were randomized to an ad libitum (AL) diet or 30% CR. Dietary intake, body weight and insulin sensitivity were monitored. After 6 months, skeletal muscle (vastus lateralis) was obtained for insulin signaling and lipid profiling. CR significantly decreased insulin and glucose levels and also altered the expression and activity of proteins involved in sphingolipid formation and metabolism. 
• The quantities of ceramides significantly increased in CR animals (P<.05; n=14-15), while ceramide metabolism products (i.e., glycosphingolipids: hexosylceramides and lactosylceramides) significantly decreased (P<.05; n=14-15). 
• Ceramide phosphates, sphingomyelins, sphingosine and sphingosine phosphate were not significantly different between AL and CR groups (P=ns; n=14-15).
•  Lactosylceramide quantities correlated significantly with surrogate markers of insulin resistance (homeostasis model of assessment on insulin resistance) (r=0.7; P<.005). Products of ceramide metabolism (glycosphingolipids), known to interfere with insulin signaling at elevated levels, were significantly reduced in the skeletal muscle of CR animals. The increase in insulin sensitivity is associated with glycosphingolipid levels.

Copyright © 2015. Published by Elsevier Inc.

KEYWORDS:

Calorie restriction; Glycosphingolipids; Insulin sensitivity; Lipids; Sphingolipids

Sisäkorva ja sfingosiinimetaboliitti S-1-P

Front Aging Neurosci. 2015 Apr 23;7:60. doi: 10.3389/fnagi.2015.00060. eCollection 2015.

Sphingosine 1-phosphate signaling pathway in inner ear biology. New therapeutic strategies for hearing loss?

Romero-Guevara R¹, Cencetti F¹, Donati C¹, Bruni P¹.

Author information

Abstract

Hearing loss is one of the most prevalent conditions around the world, in particular among people over 60 years old. Thus, an increase of this affection is predicted as result of the aging process in our population. In this context, it is important to further explore the function of molecular targets involved in the biology of inner ear sensory cells to better individuate new candidates for therapeutic application. One of the main causes of deafness resides into the premature death of hair cells and auditory neurons. In this regard, neurotrophins and growth factors such as insulin like growth factor are known to be beneficial by favoring the survival of these cells. An elevated number of published data in the last 20 years have individuated sphingolipids not only as structural components of biological membranes but also as critical regulators of key biological processes, including cell survival. Ceramide, formed by catabolism of sphingomyelin (SM) and other complex sphingolipids, is a strong inducer of apoptotic pathway, whereas sphingosine 1-phosphate (S1P), generated by cleavage of ceramide to sphingosine and phosphorylation catalyzed by two distinct sphingosine kinase (SK) enzymes, stimulates cell survival. Interestingly S1P, by acting as intracellular mediator or as ligand of a family of five distinct S1P receptors (S1P1-S1P5), is a very powerful bioactive sphingolipid, capable of triggering also other diverse cellular responses such as cell migration, proliferation and differentiation, and is critically involved in the development and homeostasis of several organs and tissues. Although new interesting data have become available, the information on S1P pathway and other sphingolipids in the biology of the inner ear is limited. Nonetheless, there are several lines of evidence implicating these signaling molecules during neurogenesis in other cell populations. In this review, we discuss the role of S1P during inner ear development, also as guidance for future studies.

KEYWORDS:

auditory neurons; growth factors; hearing loss; inner ear neurogenesis; neurotrophins; sensory hair-cells; sphingolipids; sphingosine 1-phosphate

PMID:

25954197

[PubMed]

PMCID:

PMC4407579

Free PMC Article

Insuliiniherkkyyden paraneminen treenauksesta korreloi alentuneisiin plasman keramideihin

LÄHDE:  Obesity (Silver Spring). 2015 May 12. doi: 10.1002/oby.21117. [Epub ahead of print]

Improved insulin sensitivity after exercise training is linked to reduced plasma C14:0 ceramide in obesity and type 2 diabetes.

Kasumov T¹, Solomon TP², Hwang C², Huang H², Haus JM², Zhang R^3,4, Kirwan JP^1,2,5,6.

Tiivistelmä_ Abstract

AIHE: Tarkoituksena  oli katsoa reenauksen  vaikutusta insuliiniherkkyyteen ja lihavuudellesekä 2- tyypin diabetekselle  tyypilliset keramidit

• ENGL.: OBJECTIVE: To assess the effect of exercise training on insulin sensitivity and plasma ceramides in obesity and type 2 diabetes (T2D).

 MENETELMÄT:  24 aikuista joilla oli lihavuutta ja normaali glukoositoleranssi  (n= 14) tai diabetes ( n= 10)  tutkittiin ennen  testiä ja 12 viikkoa treenausohjelman jälkeen. Treenaus oli 5 kertaa viikossa tunnin päivässä  80- 85% sydämen maksimipulssista.  Mitattiin muutokset kehon kokoomuksessa käyttämällä  hydrostattista punnitusta ja tietokonetomografiaa. Perifeerisen kudoksen  insuliiniherkkyys mitattiin.  Plasman keramidit (C14:0, C16:0,, C18:0, C18:1, C20:0, C24:0,ja C214:1)  mitattiin kvantitatiivisesti.

• ENGL: METHODS: Twenty-four adults with obesity and normal glucose tolerance (NGT, n = 14) or diabetes (n = 10) were studied before and after a 12-week supervised exercise-training program (5 days/week, 1 h/day, 80-85% of maximum heart rate). Changes in body composition were assessed using hydrostatic weighing and computed tomography. Peripheral tissue insulin sensitivity was assessed by a 40 mU/m² /min hyperinsulinemic euglycemic clamp. Plasma ceramides (C14:0, C16:0, C18:0, C18:1, C20:0, C24:0, and C24:1) were quantified using electrospray ionization tandem mass spectrometry after separation with HPLC.

 TULOKSET: Plasman keramidit olivat samanlaisia lihavuudessa ja  normaaliglukoosirasituksessa ja diabeetikoilla, vaikka glukoositoleranssit erosivat.  Treenaus alensi merkitsevästi kehon painoa ja lihavuutta ja kohotti insuliiniherkkyyttä molemmissa ryhmissä. Lisäksi  kaikilla interventioon osallistuneilla laski plasman keramidien  C14:0, C16:0, C18:1  ja C24:9 pitoisuudet . Alenemat kokonaiskeramideissa ja C14:0 keramideissa korreloi negatiiviseeti insuliiniherkkyyteen.  ( herkkyys nousi kun keramidipitoisuudet laskivat)

• ENGL: RESULTS: Plasma ceramides were similar for the subjects with obesity and NGT and the subjects with diabetes, despite differences in glucose tolerance. Exercise significantly reduced body weight and adiposity and increased peripheral insulin sensitivity in both groups (P < 0.05). In addition, plasma C14:0, C16:0, C18:1, and C24:0 ceramide levels were reduced in all subjects following the intervention (P < 0.05). Decreases in total (r = -0.51, P = 0.02) and C14:0 (r = -0.56, P = 0.009) ceramide were negatively correlated with the increase in insulin sensitivity.

 YHTEENVETO: Keramidit linkkiytyvät treenauksen aikaansaamaan  paranemiseen insuliiniherkkyydessä.  Plasman C14:0 keramidi saattaa olla spesifinen kohdekin tutkittaessa lipideihin korreloivaa insuliiniresistenssiä lihavuudessa ja  2-tyypin diabeteksessa.

• CONCLUSIONS: Ceramides are linked to exercise training-induced improvements in insulin sensitivity, and plasma C14:0 ceramide may provide a specific target for investigating lipid-related insulin resistance in obesity and T2D.

© 2015 The Obesity Society.
Suomennos 14.5. 2015