Diabeettisen gastropareesin ongelmatiikka

Tätä asiaa käsitteli käytännössä dietisti Eva Olausson Sahlgrenskan diabetespoliklinikalla siihen aikaan kun opiskelin dietetiikkaa.
Hänen  terapiansa tuloksena  gastropatiaa potevat diabetikot saivat tasaisempaa  verensokeria. 
http://www.evaolausson.se/
Olaussonilta on  nettiohjeita, myös reseptejä.

Diabeettinen gastropareesi tarkoitaa, että  neuropatia on aiheutanut ruoankulkemiseen jhankaluuskia ruokatorven alueella ja ruokaa  pysytelee liian kauan mahalaukussa, ja siten kun se loputla imeytyy, tulee hyökynä paljon sokeria vereen, Sitä viiveella odotellessa  keho ehtii  joutua hypoglykemiaan. Kaikenkaikkiaan sokeritasapaino huononee gastropareesisista, jota diabeteksen pitkittyessä ajan mukaan kehittyy toisille.

GASTROPAREESISTA yleistä:
Mm. nettilähde  http://www.askdrmaxwell.com/2014/06/treat-gastroparesis-naturally/
antaa olennaista perustietoa tästä mahalaukun hermostollsiesta  rappeutumasta.
Kys on nervus Vagus-hermon  erikoisesta  hermotusalueesta. nimittäin sillä on haaroja, kuten ylähaara ja alahaara ja niillä on  kärhien hermotuskohdat siten, että jos kärhet, kärhisäieverkostot,  alkavat kärsiä  jollain tavalla,  kärhikohtien väliin tulee funktionaalisesti huonompaa toimntaa , mikä tuntuu esim ruoan takeltumisella ruokatorveen syödessä. koska ruoaktorven normaali matelu yhtäkkiä häiriintyy hermokärkien  päteverkoston kohdalla.
10. aivohermo, Nervus vagus (X)  hermottaa sydäntä, kehkoja, mahaa, maksaa ja munuaisia. Sitä onkin sanottu keuhko-maha-hermoksei N. pneumogastricus, vaikka se on aivohermo. Sen sisälmysosa on parasympaattinen.   Vegushermolla on ylempi ja alempi ganglio, joista  alempi on parasympaattinen.  Vagus omaa kolmenlaisia säikeitä ja vastaavia juurisoluja:  tuntosäikeitä ja soluja, motorisia säikeitä ja soluja ja parasympaattisia säikeitä ja soluja.
Vaguksen sensoriset juurisolut sijaitsvat ylemmässä gangliossa pääasiallisesti.  Niiden sentraaliset jatkeet päättyvät Tractus Solitarius-nimiseen päätetumakkeeseen (Tähän tumakkeeseen tulee ihmisellä  säikeitä N. glossofaryngeuksesta  (IX)  ja nervus vaguksesta (X)   nielun ja kurkunpään limakalvolta ja myös   nervus facialiksen (VII)  pars intermediaosan makuaistisäikeitä).
Motoriset juurisolut  muodostavat  Nucleus ambiguus tumakkeen taemman osan.
Parasympaattiset juurisolut sijaitsevat  nervus vaguksen  tumakkeessa Nucleus originis dorsalis nervi vagi.
Miten vagushermo kulkee?

Tässä kuvaan siitä hetkestä kun  se tulee ulos kallon sisältä:
Se sijaitsee  jugularis interna-laskimon edessä,  nervus hypoglossus (XII) sivulla lateraalisesti ja sitten menee alempaan ganglioon. kaulan alueella  nervus vagus kulkee alaspäin  sisemmän jugulaarisen laskimon ja yhteisen  carotis-valtimon  välissä .  ylemmän rintakehäaukon läpi  molemmat vagukset menevät rintaontelon puolelle. Oikeanpuoleinen vagus ristitsee etupuolelta  oikean subclavia-valtimon ja vasen vagus etupuolelta  aortankaaren.  Välikarsinassa (mediastinum)  molemmat vagukset  kulkevat  keuhkojuuren takapuolella ja siten muosotqavat  runsaan hermoverkoston punoksineen ruokatorven  ja sitten  saapuvat ruokatorven myötä  hiatus oesophagus-aukolle, joka sijaitsee palleassa ja siitä alkaen  tapahtuu vahvaa haaroittumista ja punoksen muodostusta sympaticus-säikeitten kansaa  niin että  ei enää voida  puhua mmistään  vagus-runkosta.

Eri kulkujaksojensa mukaan VAGUS-hermossa  erotetaan  pääosa,   kaulaosa,  rintaosa ja  vatsaosa.
(Luettelen nämä neljä aluetta haaroineen tarkoituksella herättää ymmärtämään,että on tärkeää välttää hyperglykemiaa, joka on hermotoksista.  Euglykemialla edistetään sitä,että neuropatioita ei pääse kehittymään.  Se tulisi olla diabeteksen hoidon päämäärä komplikaatioiten välttämiseksi).

• Pään osa Ganglion inferius- tumakkeeseen asti.

1. Ramus( haara). meningeus (Ggl. superiuksesta  kovaan aivokalvoon kallon takakuopassa.
2. Ramus auricularis  lähtee ylägangliosta  ja menee  canaliculus mastoideus- kanavaan.  kaksi päätehaaraa. Toinen  menee  N. facialiksen  N. auricularis posterior-hermoon. Toinen menee ulkoiseen korvakäytävään ja ihoon korvalehden taustaan ja tämä on nervus vagus-hermon ainoa ihohaara.

• Kaulaosa lähtee  alagangliosta , päätyy siihen kohtaan, mikä menee rintaonteloon. 

1. Rr. pharyngei .IX ja X  sekä sympaattiset säikeet  muodostavat nielupunoksen Plexus pharyngeus. , josta tulee motorisia säikeitä nielemislihaksiin ja sensorisia säikeitä nielun limakalvoon.
2. N. laryngeus superior.  ylempi kurkkuhermo  haaraantuu alagangliosta ja kulkee sisemmän  carotisvaltimon mediaalipuolelta eteen ja alas kurkunpäähän (larynx). Kieliluun isonsarven kohdalla se haaraantuunkahteen haaraan.
a. Ramus externus, ulompi haara, ei mene kurkunpäähän vaan alaspäin lihakseen M. cricothyreoideus ja M. constrictor pharyngis inferior ja  antaa niihin motorista hermotusta.
b. Ramus internus menee  membrana thyreo-hyoidea- kalvon läpi ja limakalvon alla recessus piriformis kohtaan ( plica nervi laryngei)  ja haaraantuu Epiglottislimakalvoon, Pharynx-limakalvoon ja Larynx-limakalvoon.  (siis kurkunpään kanteen, nieluun ja kurkunpäähän). Alaspäin vievä (ylemmän kurkkuhermon)  haara yhdistyy   nousevaan N. laryngeus inferior (alemman kurkkuhermon ) -haaraan. Tätä sanotaan Galensche Anastomose, Galenin  anastomoosiksi.
https://de.wikipedia.org/wiki/Galen-Anastomose
3. Rr.(rami cardiaci superiores. (Ylemmät sydänhermohaarat).  Näitä vaguksen  ylempiä sydänhaaroja  lähtee vaihtelevan vahvuisina ja vaihtelevalta korkeudelta ylemmän kurkkuhermon rungosta, tiheimmin kuitenkin  alaganglion alta. ne kulekvat yhteisen päänvaltimon(carotis communis) myötä alaspäin ja menevät rintaonteloon sydänpunokseen Plexus cardiacus.

• Rintaosa  

1. N. laryngeus recurrens, "takaisinpäin palaava  hermo". Tämä  vagushaara kiertää oikealla  subclavia valtimon, vasemmalla aortan kaaren ja  kaulalla  se menee ylöspäin  uurteessa, joka on henkitorven ja ruokatorven välissä . Se menee  kilpirauhasen takapinnalla ja ristitsee  alemman kilpirauhasvaltimon ja kilpirauhasoperaatioissa  täytyykin  kirurgien varoa tätä hermoa erityisen huolellisesti.
 Sen päätehaara , nervus laryngeus inferior ( alempi kurkkuhermo), menee kilpiruston alasarvenkohdalla  M. constrictor pharyngis medius- lihaksen. läpi.  ja tulee kurkunpään sisäpuollelle hermottaen  kaikkia  sisempiä kurkunpäälihaksia ja  cavum laryngis- limakalvoa.(lurkunpääontelon limakalvoa)
Nervus laryngeus recurrens, " palaava kurkkuhermo", antaa vielä  haaroja sydänpunokseenkin: Rr. cardiaci medii), henkitorvelle (Rr. tracheales), ruokatorvelle (Rr. oesophagei) ja  alempaan nielunsulkijaan (Rr. pharyngei).
2. Rr. cardiaci inferiores  sydänpunoxeen. plexus cardiacus.
3. Rr. bronchiales. Näitä haaroja keuhkoputkiin lähtee  hermorungosta,  kun se ristitsee keuhkoputken  (bronchus). Haarat muodostavat yhdessä sympaticus-säikeitten kanssa  etummaisen ja taemman keuhkopunoksen, plexus pulmonalis anterior ja posterior.
4. Rr. oesophagei.  oikeanpuoleinen nervus vagus muodostaa  ruokatorven takaosaan hermotusta   ja vasen nervus vagus  ruokatorven etuosan hermotusta    näillä haaroilla alaspäin ruokatorvea ja monin säikein  nämä etu ja takapinnan haarat  tekevät keskenään  punoutumista  plexus oesophagus- pruokatorvipunokseksi.  ja sen haarat huolehtivat  ruokatorven rintakehäosan (pars thoracica)  lihaksistosta ja limakalvosta..
5. Rr. pericardiaci- haarat menevät sydänpussiin (pericardium).

Vatsaosa 
Plexus oesphageus, ruokatorvipunos, lähettää kaksi pääjuostetta: etumainen ja takimmainen vagaalinen juoste: truncus vagalis anterior ja truncus vagalis posterior ja ne sisältävät säikeitä molemmmsita vagushermoista. ( sinister, dexter)
Truncus vagalis anterior menee  etumaiseen mahapunokseen Plexus gastricus anterior ja siitä lähtee haaroja maksaan ja mahalaukkuun.
Vahvempi  taempi juoste, truncus vagalis posterior levittäytyy taempaan mahaseinämään  Plexus gastricus posterior,   josta lähtee mahahaarojen Rr. gastrici lisäksi myös   Rr. coeliaci, jotka  menevät suolistoplexukseen  plexus coeliacus.     ja siitä sympaticus-säikeitten keralla haimaan, pernaan, munuaisiin, lisämunuaisiin, ohutsuoleen ja paksusuoleen.
Paksusuoli  saa Vagus-hermosta käsin  (siis kraniaalisesta parasympatikuksesta) hermotusta   colon transversum osan kaudaaliseen  kolmannekseen asti vain (.Loppuosa paksusuolta saa parasympaattisen hermotuksen tästä  colon transversum-rajakohdasta sakraalisesta parasympatikuksesta.  Rajakohta on Cannon-Böhmscher Punkt ja se on myös rajakohta  paksunsuolen peristaltiikan  molemmille tyypeille.
 https://de.wikipedia.org/wiki/Cannon-B%C3%B6hm-Punkt

Tämä teksti on vanhasta anatomian kirjastani  saksasta  suomennosta.  sivuilta der 10. Hirnnerv, N. Vagus (X). S. 156- 138.
Voss und Herrlinger. Taschenbuch der Anatomie.
 Band III. 12. Aufl.
 Gustav Fischer Verlag Stuttgart. 1964.