Onko muita sokeripolyoleja kuin sorbitoli kehossa?

David N. Irani, in Cerebrospinal Fluid in Clinical Practice, 2009

 David N Irani on pohtinut myös asiaa ja kirjoittaa polyoleista seuraavaa: Huom tässä käsitellään sokerien polyoleja.

Hän on katsonut likvorista polyoleja.
Suomennsota. otsikko  Polyolit.

Polyolit  ovat yleisiä sokerialkoholeja, joita muodostuu aldoosien ja ketoosien reduktiossa  hiilihydraattien  aineenvaihdunnan välituotteina.  Myo-inositoli osallistuu  signaalinkuljetukseen, kun sitä vapautuu  fosfolipideistä  inositoli(1,4,5) trifosfaattina. Mannitoli ja sorbitoli ovat orgaanisia osmolyyttejä.  Muiden polyolien funktio imettäväisten kudoksissa on  muuten tuntematon, vaikka on koetettu tutkia  niiden määriä normaaliplasmasta ja aivoselkäydinnesteestä. Shetty et al. raportoivat  seuraavia polyolipitoisuuksia normaalista ihmisplasmasta ja aivoselkäydinnesteestä  12 terveeltä aikuiselta:
Myo-inositolia  23.97 ug/ml, (SD 3.9),
1,5-anhydrosorbitolia 15.32 ug/ml, (SD 3.54),
arabitolia 3.72 ug/ml, (SD 0.87),
ribitolia  0.57 ug/ml, (SD 0.11),
galaktitolia 0.33 ug/ml, (SD 0.12 SD),
sorbitolia  2.37 ug/ml, (SD 0.64),
mannitolia 0,84 ug/ml, (SD 0.24).

Samanlaisia likvorpitoisuuksia on raportoitu muistakin tutkimuksista. Lisäksi kaikilla näillä yhdisteillä on likvor:plasmapitoisuussuhteet suuremmat kuin 1.0;  useimmat suhteet ovat  yli 5.0.  Tämä merkitsee sitä, että polyolit  joko kulkeutuvat hyvin nopeasti likvoriin  tai todennäköisemmin niitä tuottuu  tuottuu aivoissa tai plexus chorioideuksessa ( aivojen suonipunoksessa). Polyoleja muodostuu yksinkertaisessa reduktiossa vastaavista sokereista, poikkeuksena on myoinositoli.  Tämä tarkoittaa että sokeripolyolien edeltäjän  muuntuminen  tapahtuu aivoissa hyvin nopeasti. On  kuvattu eräs synnynnäinen metabolinen sairaus, joka aiheuttaa  korkeita polyolipitoisuuksia  likvoriin ja aivoihin sekä  leukoenkefalopatiaa.

• Polyols 
• Polyols are ubiquitous sugar alcohols, formed by the reduction of aldoses and ketoses during intermediary carbohydrate metabolism. myo-Inositol is involved in signal transduction when released from phospholipids as inositol-1,4,5-triphosphate, and mannitol and sorbitol are organic osmolytes. The function of other polyols in mammalian tissues is otherwise unknown, even though studies have gone to substantial lengths to quantify them in normal human plasma and CSF. Shetty et al. reported the following polyol concentrations in the CSF of 12 healthy adults: myo-inositol, 23.97 ± 3.90 μg/ml; 1,5-anhydrosorbitol, 15.32 ± 3.54 μg/ml; arabitol, 3.72 ± 0.87 μg/ml; ribitol, 0.57 ± 0.11 μg/ml; galactitol, 0.33 ± 0.12 μg/ml; sorbitol, 2.37 ± 0.64 μg/ml; and mannitol, 0.84 ± 0.24 μg/ml.⁹⁷ Similar CSF concentrations have been reported in other studies.⁹⁶ Furthermore, all of these compounds have CSF:plasma concentration ratios greater than 1.0 (most are above 5.0);⁹⁷ this indicates that polyols are either being rapidly transported into CSF, or more likely that they are produced within the brain or at the choroid plexus. With the exception of myo-inositol, polyols are formed in single-step reductions from their corresponding sugars, meaning that their precursors turn over very rapidly in the brain. An inborn error of metabolism causing high CSF and brain polyol levels and leukoencephalopathy has recently been described.