A-vitamiinin ja lasiasnesteen keskeinen vuorovaikutus?

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=A+vitamin+and++vitreous+humour

Tsitol Genet. 2010 Nov-Dec;44(6):15-21.

Investigating the effects of vitreous humour (crude extract) on growth and differentiation of rat mesenchymal stem cells (rMSCs) and human NTERA2 cells.

Bagherpoor AJ¹, Bahrami AR, Matin MM, Mahdavi-Shahri N, Edalatmanesh MA.

Abstract

Two main characteristics of all types of stem cells are their potency for differentiation and self renewal capacity. There is a lot of interest to find the conditions and factors, which govern these behaviours of stem cells. It is very well documented that retinoic acid (RA) reduces growth rate by induction of cell differentiation in certain conditions and cell lines. On the other hand, hyaluronic acid (HA) is known for its growth induction on cultured cells. A natural source of HA, rabbit vitreous humour (VH), was previously shown to promote wound repair in model animals. In search for its possible mechanisms, VH extract was tested on the cultured mesenchymal stem cells and NTERA2 as human embryonal carcinoma cells in the presence of RA. Changes in some cellular and molecular markers (A2B5, Oct4, Sox2) showed that VH and possibly HA interfere with differentiating effects of RA. Therefore, this reagent may affect cell proliferation 

Normaali lasiainen on kirkas , geelimäinen.

Mediators Inflamm. 2012;2012:148039. doi: 10.1155/2012/148039. Epub 2012 Aug 29.

Proteomic analyses of the vitreous humour.

Angi M¹, Kalirai H, Coupland SE, Damato BE, Semeraro F, Romano MR.

Abstract

The human vitreous humour (VH) is a transparent, highly hydrated gel, which occupies the posterior segment of the eye between the lens and the retina. Physiological and pathological conditions of the retina are reflected in the protein composition of the VH, which can be sampled as part of routine surgical procedures. Historically, many studies have investigated levels of individual proteins in VH from healthy and diseased eyes. In the last decade, proteomics analyses have been performed to characterise the proteome of the human VH and explore networks of functionally related proteins, providing insight into the aetiology of diabetic retinopathy and proliferative vitreoretinopathy. Recent proteomic studies on the VH from animal models of autoimmune uveitis have identified new signalling pathways associated to autoimmune triggers and intravitreal inflammation. This paper aims to guide biological scientists through the different proteomic techniques that have been used to analyse the VH and present future perspectives for the study of intravitreal inflammation using proteomic analyses.

Free PMC Article
Lasiaisneste, vitreous humor,  Corpus vitreum, glaskropp

Sokeri ja silmän särveiskalvo proteiiniaineenvaihdunta

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16954709

Ophthalmologica. 2006;220(5):317-22.

Effect of high glucose concentration on corneal collagen biosynthesis.

Robert L¹, Menasche M, Robert AM, Renard G.

Abstract

The effect of high glucose concentration (3 g/l) on bovine corneal total protein and collagen biosynthesis was studied, using 3H-proline incorporation in explant cultures with protein and collagen determinations. The high glucose concentration increased the incorporation of 3H-proline in total corneal proteins as well as in collagens. The specific radioactivity of stromal collagens was strongly increased in these conditions. Mannitol was used to control the osmotic effect of the high glucose concentration, both at 1 and 3 g/l concentrations. Mannitol did not increase the incorporation of 3H-proline in total proteins or collagens, but on the contrary decreased it. The high glucose concentration decreased the excretion of neosynthesized proteins and collagens in the culture medium, but did not affect the total protein or collagen content of the corneas. The strong increase in the specific radioactivity of corneal collagens in the presence of 3 g/l glucose suggests an increased turnover of collagens in diabetic corneas. The increased biosynthesis of collagens together with their decreased elimination in the extracellular compartment can create the conditions for the formation and accumulation of advanced glycation endproducts by the Maillard reaction. This can induce and stimulate the liquefaction of the vitreous body leading to sight-threatening disorders such as diabetic retinopathy, retinal detachment, glaucoma, cataract formation and age-related macular degeneration (ARMD).
Copyright 2006 S. Karger AG, Basel.

PMID:

16954709

[PubMed - indexed for MEDLINE] 

 

KOMMENTTI:  Näkökyvylle on tärkeä pitää verensokeri normaalina.  

Miksi?  Tietysti korkeat sokeripiikit voi saada verenkierrosta  esim liikuntaa lisäämällä tasoittumaan veren puolella ja lihaksista, mutta piikeistä jää kohonnutta  glukoosia ja  aineenvaihduntavaikutusta silmään. 

 Näistä  merkityksellisintä lienee se energia-aineen glukoosin  aiheuttama induktio, jonka glukoosi tekee: sarveiskalvon  kollageenibiosynteesiin. Se  lisääntyy mutta extrasellulaarista aitioista  tapahtuu samalla  huonompaa   eliminaatiota, joten  turn over- prosessi, joka kiihtyy diabeteksessa ,, on yksipuolinen, ontuva,  aiheuttaen  lopulta  glykaatiotuotteiden kertymistä  ja se taas  aiheuttaa lasiaisen vetistymistä ja näköhäiriöitä,  diabeettista retinopatiaa, retinan irtoamista,  viherkaihia, kaihin muodostusta ja iästä riippuvaa keltaisen täplän degeneraatiota (AMD.

AMD:n suhteen  verensokerin normaalina pitäminen on joka päivä  kautta vuorokauden tärkeä seikka.. Jo kauan on tiedetty että jos veren puolella on  sokeri 9 mmol/L se on silmän puolella 11. Siis  enemmän kuin veressä. 

Beta-solujen kehittämisestä

Muistiin uutisista. tänään 27.1. 2016. LÄHDE: 

Trends Endocrinol Metab. 2016 Jan 22. pii: S1043-2760(16)00015-1. doi: 10.1016/j.tem.2016.01.002. [Epub ahead of print]

Lineage Reprogramming: A Promising Road for Pancreatic β Cell Regeneration.

Wei R¹, Hong T².

TIIVISTELMÄ, Abstract

Solusiirtoterapia on lupaava metodi  haiman beta-solujen funktion palauttamiseksi  ja täten diabeettisen ainenvaihdunnan korjaamiseksi ei-diabeettiseksi.  Toisilleen kaukaiset solut kuten fibroblastit, keratinosyytit ja lihassolut sekä kehityksellisesti  toisiaan lähellä olevat solut  kuten maksasolut, mahasuolikanavan solut ja exokriiniset haimasolut on onnistuttu ohjelmoimaan uudestaan beta-soluiksi koeputkessa ja  kehossa. Kuitenkin kun jotkut uudelleen programmoidut beta-solut omaavat samankaltaisuuksia  oikeitten beta-solujen kanssa, niin toiset eivät  kehity kunnolla toimiviksi betasoluiksi.

Cell replacement therapy is a promising method to restore pancreatic β cell function and cure diabetes. Distantly related cells (fibroblasts, keratinocytes, and muscle cells) and developmentally related cells (hepatocytes, gastrointestinal, and pancreatic exocrine cells) have been successfully reprogrammed into β cells in vitro and in vivo. However, while some reprogrammed β cells bear similarities to bona fide β cells, others do not develop into fully functional β cells. 

Tässä artikkelissa tehdään katsausta nykyään käytetyistä stratgegioista  betasolujen uudelleen ohjelmoimisessa. näitä ovat 

• betasolusaarekkeen kehitykseen liittyvien transkriptiotekijoiden  ektooppinen ilmentäminen 
• isäntäsoluja ylläpitävien tekijöiden repressoiminen
• epigeneettisen modifikaation säätely
• mikromiljöön vaihtelut  

 Täysin toimivien  betasolujen kehittämisessä solusiirtoterapiaaan
annetaan etusija ykkinkertaisten ja tehokkaitten uudelleenohjelmoivien metodien kehittelemiselle.  

Here we review various strategies currently used for β cell reprogramming, including ectopic expression of specific transcription factors associated with islet development, repression of maintenance factors of host cells, regulation of epigenetic modifications, and microenvironmental changes. Development of simple and efficient reprogramming methods is a key priority for developing fully functional β cells suitable for cell replacement therapy.
Copyright © 2016 Elsevier Ltd. All rights reserved.

KEYWORDS:

cell replacement therapy; cell reprogramming; diabetes mellitus; pancreatic β cells; transdifferentiation

Uusi väitöskirja 2015 insuliiniresistenssistä. Mikroverenkierron osuus insuliinin taloudenhoidossa.

OLAUSSON Josefin. Studies on microcirculation on insulin resistance.
 ISBN: 978-91-628-9609-6.http://hdl.handle.net/2077/39546
Asetan tämän blogiini Glukoosi 11.12. 2015.
Päivitän. asetan osatöitten nimet esiin. 18.11. 2016 

niversitet:

	University of Gothenburg. Sahlgrenska Academy
Institution:	Institute of Medicine. Department of Molecular and Clinical Medicine
Delarbeten:	I. Bledar Daka*, Josefin Olausson*, Charlotte A Larsson, Margareta I Hellgren, Lennart Råstam, Per-Anders Jansson, Ulf Lindblad. Circulating concentrations of endothelin-1 predict coronary heart disease in women but not in men – a longitudinal observational study in the Vara-Skövde Cohort. Accepted for publication in BMC Cardiovascular Disorders 2015. VISA ARTIKEL II. Josefin Olausson*, Bledar Daka*, Margareta I Hellgren, Charlotte A Larsson, Max Petzold, Ulf Lindblad, Per-Anders Jansson. Endothelin-1 as a predictor of impaired glucose tolerance and type 2 diabetes – A longitudinal study in the Vara-Skövde Cohort. Submitted. III. Josefin Olausson, Reza Mobini, Per Fogelstrand, Karin Mossberg, Emanuel Fryk, Lena Strindberg, Lillemor Mattsson Hultén, Per-Anders Jansson. Delivery of insulin to subcutaneous adipose tissue and skeletal muscle in type 2 diabetes patients and healthy controls – A microdialysis study. Manuscript IV. Lovisa Sjögren, Josefin Olausson, Lena Strindberg, Reza Mobini, Per Fogelstrand, Lillemor Mattsson Hultén, Per-Anders Jansson. Postprandial effects of the phosphodiesterase-5 inhibitor tadalafil in people with well-controlled type 2 diabetes mellitus: A randomised controlled trial. Accepted for publication in Diabetic Medicine 2015. VISA ARTIKEL V. Josefin Olausson*, Lovisa Sjögren*, Reza Mobini, Emanuel Fryk, Per Fogelstrand, Lillemor Mattsson Hultén, Per-Anders Jansson. Tadalafil decreases expression of endothelin-1 in TNF-α-activated human endothelial cells – possible role of the c-Jun N-terminal Kinase pathway. Manuscript.

Uusi väitöskirja Anderberg Rezita (2015) . GLP-1 impakti aivojen palkkionarvostussysteemiin ja täten energiametaboliaan.

https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/39536

Väitöskirjatyön on tehnyt Rezita Anderberg. The Impact of Glucagon-Like Peptide-1 on the Brain-Reward System and Beyond.  Tämä väitös on ollut tänä aamuna jo.  Koetan saada abstraktin ajatusta suomeksi, vaikka en ollut kuuntelemassa väitöstilaisuutta.

•  Glukagonin kaltainen peptidi-1 GLP-1  tuottuu suolesta ja aivoista ja se säätelee ruoanottoa ja glukoosin aineenvaihduntaa.

Glucagon-like peptide-1 (GLP-1), produced in the intestine and the brain, regulates food intake and glucose metabolism.

•  Kliinisesti  on jo kokeiltu GLP-1- peptidiin perustuvaa hoitoa tyypin 2 diabetes-potilailla ja aivan lähiaikoina lihavuutta potevilla. 

 A GLP-1 based treatment is already approved for clinical use in type 2 diabetes patients, and recently in obese patients. 

•  GLP-1 ergiset säikeet muodostavat  säätelylenkin aivoissa nousten taka-aivoista lähinnä Tractus solitarius-tumakkeen tietä (Nucleus tractus solitarius, NTS) saapuen sitten mesolimbisen alueen palkkiojärjestelmän avainasemassa oleviin  noduksiin (solmukkeisiin). Tähän alueeseen kuuluu ventraalinen Tegmentum-alue (VTA) ja Nucleus accumbens (NAc)

GLP-1 fibers also form a circuitry in the brain ascending from the hindbrain, mainly nucleus of solitary tract (NTS), to the key nodes of the mesolimbic reward system (including ventral tegmental area, VTA, and the nucleus accumbens, NAc).

•  GLP-1R  reseptoria esiintyy VTA, NAc ja amygdala- kohdissa.

 The GLP-1 receptor is also expressed in the VTA, NAc, and amygdala.

•  Tämän väitöstyön tarkoituksena oli  (1) tutkia  GLP-1- peptidin vaikutusta ruoan - ja alkoholin  suhteen  orientoituun  käytökseen, ja  2)  tunnistaa  se neuroanatominen substraatti, joka oli taustana GLP-1:n vaikutuksesta palkkiokäytökseen.

 The aim of this thesis was: 1) to investigate the impact of GLP-1 on the food/alcohol oriented behavior, 2) to identify the neuroanatomical substrate underlying the effect of GLP-1 on reward behavior.

 Our results demonstrated that GLP-1 and its clinically approved analogue, exendin 4, suppressed the rewarding value of food and alcohol. GLP-1R activation in the VTA was sufficient for this effect.

•  Amygdala- tumaketta (mantelitumake) on jo kauan  pidetty osallisena emotionaalisessa prosessoinnissa, oppimisessa ja muistissa, mutta vähemmän sen osuutta  on huomioitu ravinnonottokäyttäytymisessä. 

 Amygdala has long been implicated in emotional processing, learning and memory but less attention has been given to its role in feeding behavior. 

•  Dopamiini on  hermonvälittäjäaine   palkkionarvostamisessa  ja motivoituneessa käyttäytymisessä

 Dopamine is a neurotransmitter implicated in reward and motivated behavior.

• Tuloksemme osoittavat, että  GLP-1R stimulaatio nostaa dopamiinin (DA) aineenvaihduntatuotteiden tasoa ja dopamiinin vaihtumista amygdalassa. 

 Our results revealed that GLP-1R stimulation elevated the level of dopamine metabolites and dopamine turnover in amygdala.

•  Näihin muutoksiin liittyi myös sukroosin käynnistämä ruoanotto-palkkio-kåyttäytyminen.

 These changes were also associated with a reduction in sucrose-driven food-reward behavior.

•  Eräs tutkimus on äskettäin osoitanut GLP-1 tuotannon ja erityksen nousun vasteena  veressä kohonneelle IL-6 interleukiinille ja sen takia on arveltu olevan mahdollisesti linkkiä GLP-1:n ja sytokiinisignaloinnin kesken  keskushermoston ulkopuolella.

 A potential link between GLP-1 and cytokine signaling outside of the CNS has recently been suggested by a study showing an increase in GLP-1 production and secretion in response to elevated interleukin-6 in the blood.

•  Kuitenkin suhde GLP-1:n ja keskeisten sytokiinien välillä on jäi    selvittämättä..

 However, the relationship between GLP-1 and central cytokines remained unexplored.

•  Tutkijat halusivat selvittää onko interaktiota GLP-1:n ja IL-6 sekä IL-1beta:n välillä keskushermostotasossa. He käyttivät farmakologisiai ja ei-farmakologisia signaalia blokeeraavia  malleja ( transgeenisiä hiiriä)  näillä molemmilla  sytokiineillä.

 To determine if there is an interaction between GLP-1 and interleukin-6 (IL-6) and interleukin-1β (IL-1β) at the level of the CNS, we used both pharmacologic and non-pharmacologic (transgenic mice) models of signaling blockade for both of these cytokines. 

•  Tulokset osoittavat, että IL-6 ja IL-1beta ovat GLP-1:n   anti-obesitas vaikutuksen välittäjiä

Our results indicated that IL-6 and IL-1β are mediators of GLP-1 anti-obesity effect.

• Yhteenvetona tämä väitöstyö selvitti GLP-1:n ja sen stabiilien analogien  vahvan vaikutuksen  ruoan ja alkoholin aiheuttamaan palkkiokäyttäytymiseen ja auttoi  tunnistamaan  ne  neuronaaliset lenkit ja neurokemialliset välittäjäaineet, jotka osallistuivat siihen.

 Collectively this thesis revealed a potent impact of GLP-1 and
 its stable analogues on food and alcohol reward behavior and identified the neurocircuitry and neurochemical mediators involved.

• Lisäksi  yllättävästi havaittiin  linkki GLP-1:n ja sytokiinien kesken, millä  on merkitystä GLP-1:n anorexigeenisessä ja painoa alentavassa vaikutuksessa.
  

 Furthermore a surprising link, relevant for the anorexic and weight loss effects of GLP-1, between GLP-1 and cytokines was discovered.

• Näillä havainnoilla voi olla huomattavaa kliinistä  merkitsevyyttä ottaen huomioon,, että GLP-1- analogeja  on hyväksytty kliiniseen käyttöön. 

 Considering that GLP-1 analogues are approved for clinical use, these findings may be of considerable clinical significance.

Suom. GLP-1 RA5.9. 2015 

Hiilihydraattiköyhä ravinto , ketoasidoosiriski varsinkin imettäville äideille

http://www.dn.se/nyheter/varlden/lakare-undvik-den-har-dieten-om-du-ammar/
 

Kvinnor som ammar bör inte äta LCHF, eller någon annan diet med lite kolhydrater. Det kan leda till ett livshotande tillstånd som normalt bara förknippas med typ 1-diabetes och alkoholism.

Det är i Läkartidningen som läkare vid Mora lasarett beskriver ett fall med en ammande kvinna som utvecklade en allvarlig ketoacidos.
Det är ett livshotande tillstånd som vanligtvis förknippas med typ 1-diabetes eller alkoholism. Men ketos – då acetonliknande molekyler frisätts i blodet – kan även förekomma vid exempelvis svält.

Kvinnan berättade att hon höll en diet genom att äta lite kolhydrater och eftersom hon varken hade typ 1-diabetes eller överkonsumerade alkohol drar läkarna slutsatsen att det var dieten i kombination med amningen som utlöste tillståndet. Ammande kvinnor har ett betydligt större behov av energi och glukos än andra.
Att ammande kvinnor utvecklar ketoacidos är ovanligt, skriver läkarna. Tidigare finns fem fall beskrivna, var av två hade påbörjat en lågkolhydratkost för snabb viktnedgång strax efter förlossningen.
Enligt läkarna belyser fallet vikten av en god kost medan man ammar samt riskerna med exempelvis en LCHF- eller Atkins-diet under denna period.