Etiketter

Summa sidvisningar

Leta i den här bloggen

onsdag 8 maj 2019

Tarkempaa tietoa SGLT2 funktiosta

haku "SGLT2"  Huom tässä en hae  SGLT2 inhibiittorista, vaan itsestään SGLT2:sta tietoa.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=SGLT2
Yhteensä 2136 vastausta.  Katson 20 ensimmäistä tähän ja huomaan että kaikki ovat tältä vuodelta 2019, joten asia on suuresti aktiivisti  keskiössä. En tarkemmin  kirjoita mitään kommenttia vielä. Näyttää kuitenkin siltä että munuaisen ( ainutlaatuisen  verenkierron omaavan elimen )  suhteen SGLT2 estäjästä on hyötyjä diabeteksessa.

Search results

Items: 1 to 20 of 2136

1.
[No authors listed]
JAMA. 2019 May 7;321(17):1720-1721. doi: 10.1001/jama.2019.2702. No abstract available.
PMID:
31063571
2.
Bersoff-Matcha SJ, Chamberlain C, Cao C, Kortepeter C, Chong WH.
Ann Intern Med. 2019 May 7. doi: 10.7326/M19-0085. [Epub ahead of print]
PMID:
31060053
3.
Behnammanesh G, Durante ZE, Peyton KJ, Martinez-Lemus LA, Brown SM, Bender SB, Durante W.
Front Pharmacol. 2019 Apr 16;10:362. doi: 10.3389/fphar.2019.00362. eCollection 2019.
4.
Wang A, Yang K, Wang T, Zhang N, Tang H, Feng X.
Diabetes Metab Res Rev. 2019 May 3:e3174. doi: 10.1002/dmrr.3174. [Epub ahead of print]
PMID:
31050384
5.
Gilbert RE, Thorpe KE.
Diabetes Obes Metab. 2019 May 3. doi: 10.1111/dom.13754. [Epub ahead of print]
PMID:
31050116
6.
7.
Hinton W, Feher MD, Munro N, de Lusignan S.
Diabetes Ther. 2019 Apr 30. doi: 10.1007/s13300-019-0620-8. [Epub ahead of print]
PMID:
31041781
8.
9.
Yurista SR, Silljé HHW, Oberdorf-Maass SU, Schouten EM, Pavez Giani MG, Hillebrands JL, van Goor H, van Veldhuisen DJ, de Boer RA, Westenbrink BD.
Eur J Heart Fail. 2019 Apr 29. doi: 10.1002/ejhf.1473. [Epub ahead of print]
PMID:
31033127
10.
Takahashi H, Nomiyama T, Terawaki Y, Horikawa T, Kawanami T, Hamaguchi Y, Tanaka T, Motonaga R, Fukuda T, Tanabe M, Yanase T.
Biochem Biophys Rep. 2019 Apr 19;18:100640. doi: 10.1016/j.bbrep.2019.100640. eCollection 2019 Jul.
11.
Wang W, Gan N, Sun Q, Wu D, Gan R, Zhang M, Tang P, Li H.
Spectrochim Acta A Mol Biomol Spectrosc. 2019 Apr 18;219:83-90. doi: 10.1016/j.saa.2019.04.047. [Epub ahead of print]
PMID:
31030051
12.
Allison R, Goldstein D, Musso MW.
J Emerg Med. 2019 Apr 23. pii: S0736-4679(19)30137-4. doi: 10.1016/j.jemermed.2019.03.011. [Epub ahead of print]
PMID:
31027990
13.
Pandey J, Tamrakar AK.
Expert Opin Ther Pat. 2019 Apr 26:1-16. doi: 10.1080/13543776.2019.1612879. [Epub ahead of print]
PMID:
31026402
14.
Miyoshi H, Kameda H, Yamashita K, Nakamura A, Kurihara Y.
J Diabetes Investig. 2019 Apr 26. doi: 10.1111/jdi.13064. [Epub ahead of print]
15.
16.
Dass AS, Immaculate G, Bhattacharyya A.
Indian J Endocrinol Metab. 2019 Jan-Feb;23(1):165-166. doi: 10.4103/ijem.IJEM_614_18. No abstract available.
17.
Baruah MP, Makkar BM, Ghatnatti VB, Mandal K.
Indian J Endocrinol Metab. 2019 Jan-Feb;23(1):140-149. doi: 10.4103/ijem.IJEM_160_17. Review.
18.
Aggarwal A, Wadhwa R, Kapoor D, Khanna R.
Indian J Endocrinol Metab. 2019 Jan-Feb;23(1):9-13. doi: 10.4103/ijem.IJEM_244_18.
19.
Scheen AJ, Darmon P, Hanaire H; writing committee of the position statement by the French-Speaking Society of Diabetes (SFD).
Diabetes Metab. 2019 Apr 18. pii: S1262-3636(19)30061-8. doi: 10.1016/j.diabet.2019.04.001. [Epub ahead of print] No abstract available.
PMID:
31005757
20.
Baker HE, Kiel AM, Luebbe ST, Simon BR, Earl CC, Regmi A, Roell WC, Mather KJ, Tune JD, Goodwill AG.
Basic Res Cardiol. 2019 Apr 19;114(3):25. doi: 10.1007/s00395-019-0733-2.
PMID:
31004234

Tarkempaa tietoa Fournierin gangrenin ( tai muun gangreenin) yleisyydestä ja syistä maailmassa . Onko yhteyttä SGLT2inhibiittoriin?

1.Teen PubMEd haun ja saan  seuraavat  vastaukset heti. yli 887 vastausta  jatkolinkkeineen:
 
2.  Etsin sen kohdan , missä ja milloin  tämä  tauti yhdistetään ja assosioidaan  SGLT2-estäjien käyttöön tai  pohditaan juuri tätä kysymystä.

1.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/?term=fournier%27s+gangrene

 2.
Toinen haku sanoilla " Fourniers gangrene, SGLT2 inhibitors": 8 vastausta.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/?term=fournier%27s+gangrene+%2C+SGLT2+inhibitors

2.1.  Ensin selvitetään uudet hypoglykemiset lääkeryhmät:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6259591/

2.2. SGLT2-inhibiittorin käytöstä saatu tuore kokemus tältä vuodelta. Tämän siteeraan kokonaan:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6446678/
 . 2019 Jan-Feb; 23(1): 165–166.
PMCID: PMC6446678
PMID: 31016172

Fournier's Gangrene and Sodium-glucose Co-transporter 2(SGLT2) Inhibitors: Our Experience

Sir,
Recent drug safety communication from U.S. Food and Drug Administration reported cases of necrotizing fasciitis of the perineum - Fournier's gangrene with sodium-glucose cotransporter-2 (SGLT2) inhibitors. Their findings are according to the reports from FDA Adverse Event Reporting System and case reports from medical literature from March 2013 to May 2018.[]
We work at 750 bedded tertiary referral hospital in South India with five consultant endocrinologists treating on average monthly 3000 patients through outpatient clinics of which 80% are type 2 diabetes mellitus (T2DM).
SGLT2 inhibitor- canagliflozin was launched in India during April 2015 followed by dapagliflozin and empagliflozin. Since then, we have used all three SGLT2 inhibitors in our hospital according to the recommendation of various international guidelines and as per approved local indications. We undertook this analysis to understand our local experience of SGLT2 inhibitors and Fournier's gangrene.
We identified total 23 cases of Fournier's gangrene in our hospital medical records from April 2015 to July 2018. All cases were reported in male patients with a mean age of 56.8 ± 5.5 years. In total, 70% of cases had a history of T2DM (mean duration of 5 ± 3.2 years). The mean score of severity of Fournier's gangrene severity index[] was 5.08 ± 4.6. Mean HbA1c in the cohort of T2DM patients was 10.36 ± 1.1 (range 8.6–13). None had significant medical history of chronic liver disease. The mean serum creatinine level in people with diabetes was 1.83 + SD mg/dl as opposed to 1.1 + SD mg/dl in people without T2DM.
All cases required surgical intervention in form of debridement and received intravenous antibiotics. Three patients with diabetes underwent debridement twice during their hospital stay. Twenty-two cases had positive wound or excised tissue culture results with streptococcus and Escherichia coli being most common organisms. Mean hospital stay was 5 ± 3.2 days for entire cohort, and it was 8 ± 3.3 days in the cohort with T2DM. Five patients required additional Intensive Care Unit (ICU) stay during hospitalization. Three patients died due to multiple organ dysfunction associated with sepsis.
We found only one case of Fournier's gangrene with concomitant SGLT2 inhibitor (empagliflozin) treatment in combination with other anti-diabetic drugs. SGLT2i was started 12 months before date of admission, HbA1C was 10.5%. The patient was discharged after 10 days of hospital stay.
Our experience at present does not suggest SGLT2 inhibitors as a potential causative factor for Fournier's gangrene. 
We believe that warning of SGLT2 inhibitor and Fournier's gangrene needs to be looked from multifactorial perspective. There can be multiple risk factor associated with the development of Fournier's gangrene in T2DM patients such as 
 poor glycaemic control, genital hygiene,
 recurrent fungal infection, 
obesity, smoking,
 urinary catherization,
operative procedures, 
immunosuppressive disease or therapies, etc.[
 The limitation of our analysis is longer and continuous follow-up of all the patients prescribed different kind of anti-diabetic medications and reporting bias. 
Overall, as clinicians, we feel that benefits of SGLT2 inhibitors currently outweighs risk by manifold though close pharmaco-vigilance is warranted. 

It is important for clinicians to understand and focus on pertinent issue of controlling hyperglycemia and reduction of micro- and macro-vascular complication with judicious and safe use of SGLT2 inhibitors than panic and debate about Fournier's gangrene.


2.3. Sormigangreenitapaus kuvataan.  Ensimmäisen kerran  assosioidaan  Empaglifotsiinin käyttöön.

. 2019 Feb 15; 10(2): 133–136.
Published online 2019 Feb 15. doi: 10.4239/wjd.v10.i2.133
PMCID: PMC6379730
PMID: 30788049  Bilateral gangrene of fingers in a patient on empagliflozin: First case report
Abstract
" ....
The timing of empaglifozin and onset of symptoms as well as improvement after stopping empaglifozin point towards a likely association of the medication with finger gangrene.
CONCLUSION
This first case report of empaglifozin causing finger gangrene suggests the possibility that upper extremity gangrene with use of empaglifozin could go undiagnosed as occurred initially in this case. Prescribers need to be aware of this association and future studies are warranted to clarify if upper extremity ulcers or gangrene are associated with SGLT2 inhibitor use.
Increased awareness among primary care physicians and surgeons about this association could prevent progression of non-healing upper extremity ulcers, gangrene and resultant amputations."

Empagliflotsiini. Gliflotsiiniryhmän (SGLT2) uusi haittavaikutus ilmennyt

https://www.fass.se/LIF/substance?userType=2&substanceId=IDZSK2E4M3IJW8SRV0
Tässä tekstissä  näytetään myös muutama kombinaatiovalmiste:

Koetan etsiä millä nimellä empagliflotsiiniä markkinoidaan Suomessa:
 Yllättäen tulikin hälyttävä artikkeli Astra-Zenecalta tästä SGLT2 estäjien joukolta, joista suomalaiset pitävät empagliflotsiinia diabeteksen hoidon kannalta parhaimpana.  Sillä lienee mysö sama nimi Suomessa , Jardiance.  Näyttää olevan iso ryhmä näitä gliflotsiinejä. 

https://www.fimea.fi/documents/160140/8650016/SGLT2+DHPC+Final-FI+2019-01-21.PDF/03decb15-f0e6-55ae-d1a6-74e2f1d0fdf9 

21.1.2019FI DHPC 01/2019Tiedote terveydenhuollon ammattilaisille Sitaatti:
 Fournier ́n gangreenin riski (välilihan nekrotisoiva faskiitti) SGLT2:n estäjien käytössä.
Hyvä terveydenhuollon ammattilainen 
 SGLT2:n estäjien 
 [Invokana (kanagliflotsiini),
 Forxiga (dapagliflotsiini), 
Jardiance (empagliflotsiini), 
Steglatro (ertugliflotsiini)] 
myyntilupienhaltijat tiedottavat Euroopan lääkeviraston ja Lääkealan turvallisuus-ja kehittämiskeskus Fimean kanssa sovitusti seuraavaa: 

Tiivistelmä
 SGLT2:n estäjienkäyttöön on niiden markkinoille tulon jälkeen liittynyt Fournieŕn gangreenia (välilihan nekrotisoivaa faskiittia).  
Fournier ́n gangreeni on harvinainen, mutta vakava ja mahdollisesti henkeä uhkaava infektio. 
Nekrotisoivaa faskiittia saattaa edeltää urogenitaalinen infektio tai perineaalinenabsessi.
 Kehota potilasta hakeutumaan kiireellisesti lääkäriin, jos hänelle ilmaantuu sukupuolielinten tai välilihan alueelle voimakasta kipua, aristusta, punoitusta tai turvotusta, johon liittyy kuumetta tai huonovointisuutta.
 JosFournier’n gangreenia epäillään, tulee lääkärin toimesta lopettaa SGLT2:n estäjän käyttö ja aloittaa heti hoito(mukaan lukien antibioottihoito ja puhdistusleikkaus). 
Taustatietoja turvallisuutta koskevasta huolenaiheesta SGLT2:n estäjien käyttöaihe on tyypin2 diabeteksen hoito.


 Seuraavilla SGLT2:n estäjillä on tällä hetkellä myyntilupa EU:ssa
Edistride (dapagliflotsiini), 
Forxiga (dapagliflotsiini), 
Ebymect (dapagliflotsiini/metformiini), 
Xigduo (dapagliflotsiini/metformiini), 
Qtern (dapagliflotsiini/ saksagliptiini), 
Invokana (kanagliflotsiini), 
Vokanamet (kanagliflotsiini/metformiini), 
Jardiance (empagliflotsiini), 
Synjardy (empagliflotsiini/metformiini), 
Glyxambi (empagliflotsiini/linagliptiini), 
Steglatro (ertugliflotsiini), 
Segluromet(ertugliflotsiini/metformiini
 j
Steglujan (ertugliflotsiini/sitagliptiini).  
 
 2 
Fournier ́n gangreenia on raportoitu kaikkien SGLT2:n estäjien lääkeryhmään kuuluvien valmisteiden käytössä.  
Diabetes mellitus on Fournier’n gangreenin kehittymisen riskitekijä,mutta joillakin valmisteiden markkinoille tulon jälkeen raportoiduilla tapauksilla on katsottu mahdollisesti olleen yhteys SGLT2:n estäjien käyttöön.
Fournier ́ngangreenia tiedetään esiintyvän lähes yksinomaan miehillä
SGLT2:n estäjien käytön yhteydessä sitä on kuitenkin raportoitu myös naisilla. Valmisteyhteenvedot päivitetään siten, että  
Fournier ́n gangreeni lisätään haittavaikutukseksikohtaan 4.8, ja 
lisäksi valmiste yhteenvetojen kohtaan 4.4 lisätään vastaavasti varoitus edellä tiivistelmässä mainituista seikoista. 


Raportointipyyntö
 On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‐haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. 
Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista joko myyntiluvan haltijalle tai Fimeaan,
 www-sivusto:  
www.fimea.fi 
Lääkealan turvallisuus-ja kehittämiskeskus  Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
 PL 550003
FIMEA 


Yhtiön yhteystiedot 
Jos teillä on kysyttävää tai haluatte lisätietoja, myyntiluvan haltijoiden yhteystiedot on lueteltu alla.  
Ystävällisin terveisin 
Myyntiluvan haltijoiden paikalliset edustajat AstraZeneca Oy Boehringer Ingelheim Finland Ky 
Janssen-Cilag Oy
 
MSD Finland Oy

Duodecim 9/2019 uudet eurooppalaiset suositukset tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Liiitännäissairauksien merkitys

Johan Erikson kirjoittaa artikkelissa  Uudet eurooppalaiset suositukset tyypin 2 diabeteksen hoitoon- mitä uutta? DUODECIM 9/2019 sivut 801-2.

Suorat lääkeohjeet artikkelin loppuosasta:

"Metformiini on tuoreessa konsensusraoirtissakin säilyttänyt asemansa ensisijaisena lääkkeenä.

Jos tehostetulla elintapa- ja metformiinihoidolla ei saavuteta tavoiteltuja glukoosiarvoja, suosittaa raportti uutta näkökulmaa lääkehoidon valintaan: kartoitetaan, onko potilaalla valtimotauteja, sydämen vajaatoimintaa tai kroonista munuaissairautta.
Jatkohoito tulee suunnitella tämän perusteella". 

Tyypin 2 diabetesta sairastavalle,  jolla on todettu jokin valtimotauti, tulisi määrätä
 metformiinin jälkeen 
selektiivinen natrium- ja glukoosinkuljettajaproteiini 2:n (SGLT2) estäjä
TAI
glukagoninkaltaisen peptidin 1(GLP-1) analogi, sillä näillä on osoitettu olevan kardiovaskulaarisia hyötyjä.

Tyypin 2 diabetesta sairastavalle, jolla on sydämen vajaatoimintaa
 suositellaan metformiinin jälkeen
 SGLT2:n estäjää,
 ja jos se ei sovi, GLP-1-analogia.

Tyypin 2 diabetesta sairastavalle, jolla on munuaisten vajaatoimintaa
suositellaan SGLT2:n estäjää, kunhan munuaisten toiminta otetaan huomioon.
Myös GLP-1-analogi on varteenotettava vaihtoehto.

Konsensusraportin mukaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa tulisi käyttää pistoslääkkeenä ensisijaisesti GLP-1-analogia.

Suomessa markkinoilla olevista SGLT2:n estäjistä paras tutkimusnöyttö on empagliflotsiinista.

GLP-1-analogeista  vahvin tutkimusnäyttö on puolestaan liraglutidista ja semaglutidista.

Jos potilaalla ei ole todettu sydän- ja verisuonitautia tai munuaissairautta ja on tarve pitää hypoglykemiariski vähäisenä  ovat-
 metformiinin jälkeen-
 SGLT2:n estäjä
 tai GLP-1-analogi
edelleen hyviä valintoja.
Yhtä hyviä ovat kuitenkin myös
 dipeptidyylipeptidaasi 4:n(DPP-4) estäjät  (kuten sitagliptiini)
 ja "glitatsonit" eli insuliiniherkisteet. 

Jos tyypin 2 diabetesta sairastava kamppailee ylipainon kanssa,
GLP-1-analogi
TAI
SGLT2:n estäjä 
on useimmiten hyvä valinta. 
taloudellisten seikkojen ollessa merkittävässä asemassa:
sulfonyyliureoiden (SU)
TAI
glitatsonien käyttöä  tulisi harkita."

Juhani Erikssonin ( HUS:in ylilääkäri ja Helsingin Yliopiston professorin loppulause Duodecimissa:
"Miten näihin suosituksiin tulisi suhtautua?
"Moni vastaanotolla käyvä potilas ei pääsisi mukaan tyypin 2 diabetestä koskeviin lääketutkimuksiin poissulkukriteerien vuoksi. On arvioitu, että lääketutkimuksissa mukana olevat potilaat edustavat ainoastaan pientä murto-osaa diabetesta sairastavasta väestöstä. Onneksi monet suuret rekisteripohjaiset tutkimukset, joihin on otettu mukaan laajemmin diabetestä sairastavia, tukevat satunnaistetuista tutkimuksista saatuja tuloksia.  Eväät hyvien hoitotuloksien saavuttamiseen yhteistyössä potilaiden kanssa ovat nykyisin erinomaiset. lisäksi potilaiden ennustetta ja elämänlaatuakin voidaan parantaa."

---PS.  Tämän artikkelin alkuosassa on mielenkiintoinen  tausta ja johdanto, jonka tähän lopuksi siteeraan  sivulta 801.

"Tyypin 2 diabetes on paljon muutakin kuin verenglukoosiarvojen suurentuminen. Tautiin liittyy valitettavan usein liitännäissairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja sekä munuaiskomplikaatioita. Optimaalisella hyperglykemian hoidolla voidaan vaikuttaa sekä mikro- että makrovaskulaarisiin sairauksiin. Kokonaisvaltainen diabeteksen hoito kohdistuu hyperglykemian ohella myös verenpaineeseen, dyslipidemiaan ja lihavuuteen (obesitas) - unohtamatta elämänlaadun ja mielialan merkitystä.  Näin voimme vaikuttaa taudin ennusteeseen, eikä tyypin 2 diabeteksen tarvitse lyhentää elinikää tai heikentää elämänlaatua."

"Kaksi suurta diabetesyhdistystöä, yhdysvaltalainen ADA ja euroopplainen EASD julkaisivat uuden konsensusraportin tyypin 2 diabetesta sairastavien hyperglykemian hoidosta. Aiemmat raportit on julkaistu vuosina 2012 ja 2015 ja uusi raportti sisältää päivitettyä tutkimustietoa vudoesta 2014 eteenpäin."

"Mitä uutta konsensusraportti tarjoaa?

"Viiden viime vuoden aikana on julkaistu runsaasti uutta tutkimustietoa hyperglykemian lääkehoidosta, joka elää uutta renesanssia. Raportissa muistutetaan, ettei tyypin 2 diabetesta sairastavan hyperglykemian hoito ole ainoastaan lääkehoitoa, ja raportti tuo selkeästi esille omahoidon ja elintapojen ohjauksen merkityksen. Jokaiselle diabetesta sairastavalle tulisi tarjota mahdollisuutta tehokkaaseen ohjaukseen. Parhaat tulokset saavutetaan riittävän pitkällä, yli kymmennen tunnin strukturoidulla ohjelmalla.
Verkkopohjaiset ratkaisut eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi, vaan yksilöllistä tai ryhmäohjausta suositellaan."

"Konsensusraportissa tuodaan ansiokkaasti esille elintapojen ja omahoidon tärkeys ensisijaisena hoitomuotona unohtamatta sen merkitystä osana kokonaishoitoa diabeteslääkityksen rinnalla. 
Tyypin 2 diabetesta sairastava ei tarvitse rutiinimaista verenglukoosipitoisuuden omaseurantaa, mikäli käytössä ei ole hypoglykemialle altistavia lääkkeitä. Toki motivaation kannalta omaseuranta voi olla mielekästä elintapamuutosten yhteydessä."

( Tähän sanon oman kommentin:_ Suosittelen omaseurantaa ainakin tietyin säännöllisin välein, vaikka ei pitkin päivää kuten tyypin 1 diabeteksessa. Seurantatiheyden voi valita veernsokerin stabiiliuden  (epästabiiliuden)  mukaan. Myös  tyypin 2 diabeteksessa verensokeri toimii katalasti ja ajan mittaan ilmenevä  neuropatia vaikuttaa myös, että verensokeriaan ei voi "arvata" ja"tuntea", kuten jotkut ajattelevat. Liian kauan huomaamatta ollut, korkean tason  valinnut verensokeri aiheuttaa niitä mikro- ja makrovaskulaarisia  muutoksia).

"Säännöllinen seuranta terveydenhuollon ammattilaisen luona on erittäin tärkeä, kun tavoitteena on hyvä hoitotasapaino. yhteisten hoitotavoitteiden asettaminen potilaan kanssa kuuluu nykyaikaiseen diabeteksen hoitoon, sillä potilas vastaa pääasiassa itse omasta hoidostaan. Hyperglykemian hoidon intensiivisyys tulee aina ratkaista yksilöllisesti huomioiden potilaan kokonaistilanne mukaan lukien voimavarat, hypoglykemiaherkkyys, diabeteksen ja muiden sairauksien kesto sekä elinajan odote. Diabetes on heterogeeninen sairaus, joten mustavalkoisia ohjeita ruokavaliosta ja elintavoista ei voida antaa.  Hoitovaihtoehtoja tulisi miettiä yksilöllisesti potilaan kanssa niin elintapojen kuin lääkityksenkin osalta."

"Diabeteksen hyperglykemian hoito on mullistunut tämän vuosituhannen aikana, koska lääkevalikoima on lisääntynyt ilahduttavasti. Samanaikaisesti suurista seurantatutkimuksista on saatu tietoa monen diabeteslääkkeen hyödyistä niin sydän- ja verisuonitautien kuin munuaissairauksienkin ennusteen kannalta. "

Oma kommenttini:

Tässä artikkelissa käsiteltiin  tärkeimmät liitännäissairaudet  ja lisäksi obesitas.
Kaikki nämä liitännäsisairaudet  käsiteltiin tilanteessa, jolloin ravinnon antama energia tulee  kehon käyttöön. Energiasaanti kehoon olisi ikäänkuin asian vakio ja normaalilla liikunnalla sitten tietty
algoritminen vaikutuksensa .
Tässä ei käsitelty tilanteita, jossa energian saanti ei tule kehon käyttöön normaalilla tavalla, esim intoleranssit, suolisto-operaatiot.  Ravinnossa saadun  energian  hukkatilanteet.
Niissä tulee verensokerin oma seuranta ehkä  tärkeämmäksi kuin  dietistin teoreettiset neuvot energian tasapainotuksessa ja ravinnon imeytymiskykyisyyden   kohentamisessa.
Mutta nämä ovat detaljeja.  Liitännäissairauksien listaan pitää siinä tapauksessas liittää vielä  "Muut taudit" - osa niistä vaikuttaa  verensokeria  alentavasti ja tavallaan  suojaa varsinaiselta   diabetekselta, joka kuitenkin  saattaa piillä joissain tapauksissa  samalla henkilöllä.  Joissain tapauksissa ravinnon glykemisyyden  vähentäminen korjaa tilanteen  Kaikki tällaiset verensokerin heittelehtimät ilman varsinaista diabetesta  ovat yksilöllisiä tilanteita.  Ehkä kuitenkin diabetogeenisyyden rajamaita tai altistajia ajan mittaan  sokeritasapainon  häiriintymiseen.  Voi kuitenkin sanoa että ei ole ketään ihmistä, jonka kannataa läthteä kokeilemaan sokerinkestorahkeitaan jossain hunajakohorttitutkimuksessa ja katsoa,  jos  selviää sokerista - Betasolut kostavat sellaiset  kokeet.  Ehkä eivät toivukaan.  En pidä sokerirasituskoetta vaarattomana. Se tekee   vahingoittavan, betasolutulehdusta jälleen edestävän  glukoosipiikin. Syytä on katsoa   kaikki uudet konsensukset  tämän asian tiimoilta.  Ongelma jäytää globaalisti. Miksi ihmiskunta menettää betasolukapasiteettiaan? Kun betasolut ovat  kaikessa salassa  hiipuneet, ollaan jouduttu lääkehoidon tarpeeseen.  Betasolutilanteen kompromittoituminen pitäisi havaita paljon aiemmin. Miten?




 








onsdag 12 december 2018

Kantasolun mielenkiintoisuus: Kantasolut mukaan syövän hoidon strategioihin, kertoi Duodecim 2007

https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2007/4/duo96307

Kantasolut mukaan syövän hoidon strategioihin

2007;123(4):388
Ihmisen glioblastoomien kantasolumarkkeri CD133 esiintyi jo pari vuotta sitten Mitä nyt -palstalla (Lisänäyttöä syövän kantasoluluonteesta, Duodecim 2005;121:485) ja herätti toiveita mahdollisista diagnostisista ja hoidollisista sovelluksista. Kaksi joulukuun Nature-lehdessä julkaistua tutkimusta lunastaa jo näitä odotuksia.
Bao ym. (Nature 2006;447:756) tarjoavat uskottavan tuntuisen selityksen tunnetulle ongelmalle glioblastoomien radikaalissa sädehoidossa. Kasvaimet reagoivat hyvin tähän toistaiseksi tehokkaimpaan hoitoon mutta uusiutuvat vääjäämättä. Eristämällä CD133-merkkiaineen avulla glioblastooman kantasolut muusta kasvainsolususpensiosta tutkijat osoittivat, että pieni CD133-positiivisten solujen joukko oli merkittävästi säderesistentimpi kuin pääosa kasvaimesta ja aivan ilmeisesti toimi uusiutumisen siemenenä. Nämä solut kykenivät muuta kasvainsolukkoa tehokkaammin korjaamaan sädetyksen aiheuttamat DNA-vaurionsa. Tutkijat osoittivat, kuinka myös kantasolut saatiin tuhotuiksi estämällä spesifisellä inhibiittorilla tähän tarvittavat Chk1- ja Chk2-kinaasit. Estämällä in vivo näiden »checkpoint»-kinaasien toiminta saatiin myös ihmisen glioblastoomaksenograftien sädetyksenjälkeinen uusiutuminen estettyä.
Periaatteessa sama menetelmä saa tukea myös Piccirillon ym. (Nature 2006;447:761) tutkimuksesta. Heidän lähtökohtansa oli keskeisen erilaistumistekijän BMP4:n (bone morphogenetic protein 4) reseptorien löytyminen ihmisen glioblastooman CD133-positiivisten kantasolujen pinnalta. Käsittelemällä eristettyjä kantasoluja BMP4:llä saatiin neuraalinen erilaistuminen alkuun, ja samalla solut menettivät kykynsä toimia kasvaimen siirtäjinä intraserebraalisessa transplantaatiomallissa. Merkittävää oli myös se, että jo syntynyt glioblastoomaksenografti saatiin häviämään BMP4-hoidolla. Tämä oli samalla lisäosoitus ns. erilaistamishoitojen potentiaalisesta tehosta syöpäkasvaimissa.
Äskettäin kaksi ryhmää on osoittanut CD133-positiivisten solujen kykenevän toimimaan myös ihmisen kolorektaalisyövän käynnistäjinä (O'Brien ym. ja Ricci-Vitiani ym., Nature on-line doi:10.1038 n:ot 05372 ja 05384, 2006), joten on ilmeistä, että tulemme vielä kuulemaan lisää näistä kasvainkantasolujen säätelyyn tunkeutuvista perushavainnoista koko ajan kehittyvien syövän täsmähoitojen alueella. -ES

Kantasolusyöpämerkkari CD133 ja hexosaminibiosynteesitie (2016)

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=CD133%2C+hexosamine+biosynthesis+pathway
2016 Feb 16;6:21184. doi: 10.1038/srep21184.

(Abstraktin suomenosta). 

 Hexosaminin biosynteesitiellä on säätelyllinen osa kantasolusyövän merkitsijään CD133, kun on matalaglukoosinen tila.

Regulatory role of hexosamine biosynthetic pathway on hepatic cancer stem cell marker CD133 under low glucose conditions. Lin SH1, Liu T1, Ming X2, Tang Z1, Fu L3, Schmitt-Kopplin P4, Kanawati B4, Guan XY2, Cai Z1.Abstract

 On tehty oletus, että syöpää pitää käynnissä  syöpäkantasolu (CSC), mutta on ratkaistava, mitkä ovat  kantasolusyövän kaltaisen ilmiasun (fenotyypin)   metaboliset  determinantit. Tärrä artikkelissa tutkijat  esittävät heksosaminin biosynteesitien ainakin osaltaan  pitävän  syöpäsoluja  hengissä  inaktivoimalla glykolyysin ( Normaalistihan hexosaminibiosynteesitielle menee glukoosin metabolisista vaihtoehtoisteistä vain pari proesnttia).
Ensinnäkin solun  metabolomianalyysillä  hahmotettiin  hepatosellulaarisen syövän syöpäkantasolu käyttämällä  CD133 solupintamerkitsijää.  Vertailtaessa   CD133 (+) alapopulaatioitten  ja  CD133 (-) solujen  metabolisia  tunnuksia  selkeytyi  hexosaminibiosynteesitie (HBP) yhtenä, muista  metabolisista  teistä erottuvana  tienä, mikä innosti tutkijaryhmää selvittämään  HBP:n  osuuden  syöpäkantasolun(CSC)  kaltaisen fenotyypin  ylläpidossa. Tässä tarkoituksessa tutkittiin syöpäsoluista  CSC:n  kaltaisia fenotyyppejä ja solun elossapysymistä matalissa glukoosipitoisuuksissa.
Tuloksena saatiin  seuraavaa:
 Azaseriini, joka on hexosaminibiosytneesitien (HBP) estäjä, vähensi CD133(+) alapopulaatiota ja CD133 merkitsijän ilmenemistä glukoosin ollessa korkea.
 Edelleen  havaittiin, että N-asetyyliglukosaminikäsittely palautti osittain CD133(+) alapopulaation, kun viljelymiljöössä vallitsi  matalaglukoosinen tilanne ( 2.5 mmol/L)  tai HCC-solulinjan glykolyysin estäjää (2-deoxy-D-glukoosi)oli  käytetty, jolloin  CD133 ilmenemä vahvistui ja syöpäsolun elossapysyminen edistyi. 
Johtopäätös on, että hexosaminisynteesitie(HBP)   saattaa olla  avainasemassa oleva metabolinen determinantti  maksasyövän kantasolun merkitsijän CD133 funktioissa.

  • Cancer was hypothesized to be driven by cancer stem cells (CSCs), but the metabolic determinants of CSC-like phenotype still remain elusive. Here, we present that hexosamine biosynthetic pathway (HBP) at least in part rescues cancer cell fate with inactivation of glycolysis. Firstly, metabolomic analysis profiled cellular metabolome in CSCs of hepatocellular carcinoma using CD133 cell-surface marker. The metabolic signatures of CD133-positive subpopulation compared to CD133-negative cells highlighted HBP as one of the distinct metabolic pathways, prompting us to uncover the role of HBP in maintenance of CSC-like phenotype. 
  • To address this, CSC-like phenotypes and cell survival were investigated in cancer cells under low glucose conditions. As a result, HBP inhibitor azaserine reduced CD133-positive subpopulation and CD133 expression under high glucose condition. Furthermore, treatment of N-Acetylglucosamine in part restores CD133-positive subpopulation when either 2.5 mM glucose in culture media or glycolytic inhibitor 2-deoxy-D-glucose in HCC cell lines was applied, enhancing CD133 expression as well as promoting cancer cell survival. 
  • Together, HBP might be a key metabolic determinant in the functions of hepatic CSC marker CD133.
PMID:
26878908
PMCID:
PMC4754761
DOI:
10.1038/srep21184
[Indexed for MEDLINE]
Free PMC Article