Sfingosiini, SPHK1 ja S1P

Sphingosine-1-P (S1P) has an own role
October 17, 2009
Mikä on täsmämolekyylin S1P funktio?

http://www.biochemj.org/bj/349/0385/bj3490385f01.gif

Se trans-fosforyloi insuliinireseptorin tehostaen glukoosin sisäänoton.

LÄHDE: PDF (509.8 KB)HTML Elena Rapizzi1, 2, Maria Letizia Taddei1 et al. Sphingosine 1-phosphate increases glucose uptake through trans-activation of insulin receptor (Italia) Received: 20 May 2009 Published online: 7 August 2009

Suomennosta abstraktista.

Sfingosiini-1-fosfaatti(S1P) on bioaktiivinen muoto lipidiä keramidi-myeliini- aineenvaihdunnan molekyyleissä. Se vaikuttaa G-proteiiniperheeseen kytkeytyneitten reseptorien kautta.

Tässä tutkijat antavat näyttöä uudesta redox-pohjaisesta keskinäisestä vaikutuksesta S1P:n ja insuliinin signaalitieverkon kesken.

Tahdonalaisissa lihaksissa S1P vaikuttaa S1P2 reseptoriin ja se pystyy aiheuttamaan ohimeneviä reaktiivisten happilajien (ROS) purkauksia vaikuttamalla kalsiumista riippuvan aktivaation pienessä Rac1- GTPaasissa.

S1P-indusoituvaa redox-signalointia havaitsee puolestaan proteiinityrosiinifosfataasi-1B, joka on pääasiallisin negatiivinen säätäjä insuliinireseptorin fosforylaatiossa. Se käy läpi oksidaation ja entsymaattisen inhibition. Tämä redox-pohjainen inhibitio fosfataasissa provosoi puolestaan ligandista riippumattoman trans-fosforylaation insuliinireseptorissa ja vahvan lisääntymän glukoosin soluun sisäänotossa.

S1P-induced redox-signaling is sensed by protein tyrosine phosphatase-1B, the main negative regulator of insulin receptor phosphorylation, which undergoes oxidation and enzymatic inhibition. This redox-based inhibition of the phosphatase provokes a ligand-independent trans-phosphorylation of insulin receptor and a strong increase in glucose uptake.

Nämä tulokset edustavat uutta roolilöytöä S1P-molekyylille ja tunnistavat sen kuuluvan insulinomimeettisiin seikkoihin ja tässä keskinäisessä vuorovaikutuksessa on reaktiivisilla happilajeilla kriittinen roolinsa.

Our results propose a new role of S1P, recognizing the lipid as an insulin-mimetic cue and pointing at reactive oxygen species (ROS) as critical regulators of the cross-talk between S1P and insulin pathways.

Kaikki mahdolliset S1P-johtoisen insuliinisignaloinnin sovellutukset diabeteksessa ja insuliiniresistenssissä jää vielä osoitettaviksi.

Any possible implication of S1P-directed insulin signaling in diabetes and insulin resistance remains to be established.

AVAINSANAT:

Keywords Sphingosine 1-phosphate - Insulin - Insulin receptor - Protein-tyrosine phosphatase - Reactive oxygen species (ROS) - Glucose uptake

Kommenttini: Kuten varmaan moni tietää, myeliini ja keramidit voivat hajota myeliinin metaboliiteiksi (SMM) ja sitä tietä oksidoitua aldehydiksi ja etanolaminijohdannaisen suuntaan. Salvage tie taas johtaa kohti keramideja, joten siitä käsin voi tulla So-1-P eli S1P tai uudestaan myeliiniä.

Häviävän hetken mahdollisuus on , että mudostuu oikealla he´tkellä juuri S1P, ennen kuin materiaali painuu sisäosiin solua, osa edelleen tumaan ja säätelee tumaa.

Sfingosiinin fosforyloiminen kinaasilla SPHK1 tietysti riippuu siitä, missä spesifinen kinaasientsyymi SPHK1 on ( Vai voisiko se fosforyloitua muillakin kuin spesifisellä kinaasilla??) Jos sitä lisäksi on lähellä insuliinireseptoreja, joka taas kalvossa ollen on lähellä sfingomyeliinejä (SM), tapahtuma aiheuttaa eräälaisen kiteytymis-ilmiön, “Asento!”, josta seuraa mahdollisuus että glukoosit humahtavat solun sisään hetkessä. Kun tapahtuu taas tämän kideaseman purkautuminen (“Lepo!” ), insuliinireseptorikin ottaa saman suunnan kuin sfingomyeliinimetaboliitit , valuu kohti solun ydintä. Nehän kaiketi kiertävät myös ja säätyvät tarpeen mukaan nousemaan pintaan.

Myeliinin(S) aineenvaihdunta on tässä hyvin olennainen seikka.

K1-vitamiinin aineenvaihduntaa tutkiessani kirjallisuudesta, päädyin tälle alueelle. Siinä esiintyi monta eri molekyyliä, joille ei ollut omaa tehtävää keksitty.

17.10.2009 21:27

KUVA, josta on apua myeliinin synteesin ja katabolian ymmärtämisessä. Siinä myös selitetään kinaasin luonnetta. Se tarvitsee ATP:tä. Vaikuttaa, että se on spesifinen kinaasi juuri sfingosiinille (So) . Siis voisi katsoa geneettisen mutaation ja vajeen mahdollisuutta ja geeniterapiaa sitä myöten. (Arvattavasti se ei ole mitokondriaalinen, vaan DNA:n koodaama, sillä mitokondria käyttää lähinnä toista kalvolipidiä, kardiolipiiniä). Myeliinimetaboliitit myös kiertävät tumaan asti säätämään, mitä? Myeliinin synteesivauhtia vai, positiivisesti ottaen; negatiivisesti ottaen se säätää apoptoosia ja kaikkea hankalaa kalsiumin tasapainon häiriön kintereillä tai vice versa.

http://www.uni-koeln.de/med-fak/biochemie/biomed3/images/sphinx.gif