Inositoli-isomeerit ja GLUT4- stimulaatio

(2007) Inositoli-isomeerit ja glukoosin soluunotto . GLUT4 stimulaatio

Tämä viime vuoden (2007) artikkeli valaisee, miten tärkeää ihmisen on olla aika luonnollinen ravintonsa suhteen, sillä tavallinen monipuolinen sekaravinto tarjoaa monipuolisia molekyylejä kaikenkirjavissa kirjoissa, isomeereissä enantiomeereissä jne jne mitä taas datorinen järki ei pysty meidän aikanammekaan selvittämään. Liiallinen ihmisjärjen kokoama avaruuseväs ei ole se paras ihmisruoka planeetallamme. Sitä paitsi liika steriiliyskään ei ole hyväksi, vaan tietty mikrobiaalisuus lisää isomeerirunsautta ravintomolekyyleihin, mutta ei sen takia pidä ajatella että pitäisi syödä varsinaisesti bakteereita tai muita mikrobeja, vaan yhdeltä osalta normaalisuolistofloora, jossa on 400-500 eri lajia- ehkä enemmänkin, , vastaa kaikenlaisista mitä ihminen ei omalla metaboliallaan pysty muuntamaan. osaltaan ravinnon laitto, fermentaatio, leipominen ym ovat edullisia seikkoja, koska ei tiedetä niin paljon ihmisen vajaudesta käsitellä omaa energiaa, ruokaa. Varmaan probiootit ja prebiootit ovat edullisia monella tavalla, jo varsinaisessa elintarvikkeessa ollessaan.

Tässä on yksi hyvä esimerkki viime vuodelta agrobiotieteen alueelta ja sytoteknologiasta Japanista. NNR2004 korosti vihannesten, hedelmien , marjojen, palkohedelmien ja jyvätuotteiden tärkeyttä kuidun lähteenä ja samalla suuren antioksidantti ja fytokemikaalimolekyylijoukon lähteenä. Fytiinin oma osuus on edelleen määrittämätön. Keho käyttää reiteissään myo-inositolimuotoa, mutta myo-inositoli-isomeerin suoranainen anto ei ole mikään ratkaisu mihinkään inositoliaineenvaihdunnan ongelmaan.

LÄHDE

Yap A, Nishiumi S, Yoshida K, Ashida H.

Rat L6 myotubes as an in vitro model system to study GLUT4-dependent glucose uptake stimulated by inositol derivatives.

Cytotechnology. 2007 Dec;55(2-3):103-8. Epub 2007 Oct 31.

On kuvattu, miten eräät inositolijohdannaiset ovat avuksi insuliinin glukoosinottokykyä stimuloivana seikkana lihasoluissa (koe-eläimellä). Nyt tutkijat ottivat ne kahdeksan inositoli-isomeeriä testattavaksi ja koemateriaalina käytettiin koe-eläinperäistä myotubulus järjestelmää koeputkessa.

Inositoli-isomeerit olivat seraavat:

allo-inositoli,

D -chiro-inositoli,

L-chiro-inositoli,

epi-inositoli,

muco-inositoli,

myo-inositoli,

scyllo-inositoli ja

D-pinitol.

Yli yhden millimoolin pitoisuuksissa (> 1 mmol) kaikki seitsemän isomeeriä paitsi ei myoinositoli, kykenivät stimuloimaan solun glukoosin ottoa.

Näistä vielä seuraavat jo 0.1 millimoolin pitoisuudessa indusoivat glukoosin soluunottoa: D-chiro-inositoli, L-chiro-inositoli, epi-inositoli ja muco-inositoli.Tämä viittasi, että niillä oli insulinomimeettinen vaikutus ( insuliinin tapainen vaikutus).

Mitä ne tekivät molekyylitasossa?

Immunologisin menetelmin pystyttiin havaitsemaan, että ainakin D-chiro-inositoli, L-chiro-inositoli, epi-inositoli, muco-inositoli ja D-pinitoli pystyivät

aiheuttamaan sokerinsiirtäjämolekyylin GLUT4 translokaation solun sisästä plasmamebraanin. Tämä ei ollut tapahtunut ainoastaan näissä myotubuluksissa, vaan koe-eläimen lihaksessa myös .Tulokset viittaavat siihen, että myotubulukset pystyvät tunnistamaan

erilaisia inositoli-isomeerejä, joilla on insuliinin kaltainen vaikutus lihassoluun siitä riippuen, miten ne aiheuttavat GLUT4 molekyylin translokoitumista.

14.11.2008 13:38

Luettu läpi 24.1. 2017. GLUKOOSI-blogiin.