T1DM hoidon kehittymisestä

http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(16)32591-0/abstract

Automated insulin delivery: what's new, needed, and next?

Helen R Murphy

,

Zoe A Stewart

Published: 19 December 2016

 Automated insulin delivery systems (also known as closed-loop) and artificial or bionic pancreases automatically dose and deliver insulin, and in some cases glucagon, in response to interstitial glucose measurements derived from continuous glucose monitoring.

The research field has advanced rapidly in the past decade, progressing from in-silico experiments to closely monitored inpatient studies, and more recently to outpatient and home-use studies.

Regardless of the research setting, the specific control algorithm configuration (overnight^1–3 or over 24 h),^4,5 or whether the system was insulin only^2–4 or bihormonal with insulin and glucagon,⁵ results have been consistently positive, suggesting that automated insulin delivery can potentially improve glycaemic control without increasing insulin dose or hypoglycaemia beyond current state-of-the-art treatments.

30.1. 2017
bionic pancreas
https://www.youtube.com/watch?v=bZXmfTxd79Q 
Tässä videopätkässä matemaatikko isä kuvaa uutta tekniikkaa, jonka kehittämsiessä hän on mukana. Hänen poikansa on vauvaiästä  T1DM tautia poteva ja nyt teini-issä.   Tässä en vielä saa käsitystä,  miten  tämä laite on kytketty kehon   glukoositason  havaitsemiseen, mutta  tulokset  laitteesta ovat hyviä: Periaate on bihormonaalinen tilnteenkotnrolli, myös glukagonin osuus on mukana ( siis sekä  betasolu  että  A-solufunktio otetaan  tässä huomioon. Tästä  filmistä saa käsityksen, mikä  valtava koko perheen työ  on katsoa että vauva  saa  elinmahdollisuuksikseen normaalin verensokerin säätelyn. Tämä moderni  apulaite on  Lancetissa  mainittu. Videosta näkee, että  kyseessä olevan lapsen vanhemmille on tullut selväksi, miten tärkeä on normaalin sokerialueen ylläpito joka päivä ja joka yö koko vuoden ja kaikki vuodet. Sitä ei kaikki diabeetikkojen   vanhemmat ymmärrä saati siten diabeetikot itse. Tämä tiedemiesisä on matemaatikko.
Jos myös  kaikki valtiolliset ja vaikuttavat tasot käsittäisivät asian, katsottaisiin vielä tarkemmin elintarvikkeita, joita valmistetaan ja konsumoidaan ja oltaisiin vielä  valveutuneempia ruoanlaiton  ohjeiden suhteen, jotta  haimamiljöölle ei  jokapäiväisen ravinnon rasitus olisi niin  diabetogeeninen kuin  vielä nykyään.
Moni  puhuu maanpuolustuksesta ja siihen  satsataan- pitäisi puhua myös betasolun ja insuliinierityksen ja nodmaalin verensokerikontrollin puolesta samalla  ponnella. .