Ravintoneuvontaa, eikä vain neuvo neuvon päälle, läksy läksyn päälle

Kuten kaikki hyvin tietää pelkästään tieto jonkun henkilön diabeteksesta nostaa auttajamielenlaadun ja lukemattoman määrän erilaisia hyvää tarkoittavia neuvoja. Niitä sitten satelee joka suunnalta. Näin on ollut kautta aikojen.

Niinpä SBU raportti BAKGRUND och SYFTE -kappaleessa mainitsee tämän todetun faktan myös heti alkajaisiksi ja motivoi täten sairaanhoitotieteitten edustajat vastuullisiksi ottamaan selvää siitä, mikä on oikea ohje niille, joilla on diabeettinen aineenvaihdunta.

tausta= bakgrund
tarkoitus= syfte

• Vuonna 2004 julkaistiin suosituksia myös diabeetikoille. Niitten mukaan on suositeltu sitten joukolla runsaasti vihanneksia, palkokasveja, kalaa ja täysjyvätuotteita sisältäviä elintarvikkeita ja mainittu, että rasvassa tulisi olla runsaasti tyydyttämättömiä rasvoja ja niukasti tyydytettyjä rasvoja ja että kokonaisenergiansaanti tulisi sopeuttaa yksilön tarpeeseen.

tyydyttämättömiä rasvoja= omättade fetter
tyydytettyjä eli kovia rasvoja = mättade fetter
kokonaisenergiansaanti = totala energiintaget

Tuollaisia ravintosuosituksia kuitenkin pidetään kyseenalaisina. Eri ajanjaksoina on punnittu ravinnon proteiini-, hiilihydraatti- tai rasvasisältöä, eri tyyppisten rasvojen ja hiilihydraattien osuuksia tai aterioiten ajoituksia. Viime vuosina USA:n inspiroimana on keskusteltu vilkkaasti hiilihydraattien määristä ja tyypeistä. Kaikkein huomattavimpia ravintoja on matalaglykemisiä (GI) elintarvikkeita sisältävä ravinto ja toisaalta taas sellainen ravinto, jossa on äärimmäisen vähän hiilihydraatteja ja samalla runsaasti rasvaa ( esim. Atkins dieetti tai LCHF-ravinto). Monista uudemmista dieeteistä on lyöty rumpua ja sanottu , että ne soveltuisivat hyvinkin diabeetikolle.

glykeminen indeksi =GI
Atkinsdieetti= Atkins-kost

• Sairaanhoidon piirissä on ajankohtaista antaa ravitsemusneuvontaa diabeetikoille ja niille, joiden glukoosinsieto on alentunut tai joilla on havaittu paastosokerin olevan koholla, esim. raskauden aikana tai sairauden ja fyysisen stressin aikana.
  

sairaanhoito= sjukvård
ravitsemusneuvontaa= kostråd
alentunut glukoosin sieto= nedsatt glukostolerans
kohonnut veren paastosokeri= förhöjt fasteblodsocker
raskaus= graviditet
sairaus= sjukdom
fyysinen stressi= kroppslig stress

• SBU:n yhteenveto käsittää sellaisen ravintoneuvonnan, jota annetaan kaikissa yllämainituissa tapauksissa. Mutta tehtävä ei sulje piiriinsä terveitten sellaista ravintoneuvontaa, jolla he voisivat edeltä estää diabeteksen puhkeamista itsellään, siis primääripreventiivistä ravintoneuvontaa.

ennalta ehkäisevä= primärprevention

• SBU-projekti on saanut nimen Diabeteksessa sopiva ruokaa, Mat vid diabetes, millä korostetaan sitä, että kyseessä on tavallinen jokapäiväinen ruoka eikä mikään erityinen kuuri tai jokin erityisdieetti. Tähän selvittelyyn on sisällytetty proteiinit, rasva ja hiilihydraatit, niin sanotut makronutrientit, kuitu sekä eräät yksittäiset elintarvikkeet. Sitävastoin katsaukseen ei ole sisällytetty ravintolisiä tai ravintokorvikkeita esim proteiinipulvereita tai makeuttajia. Eri juomia koskeva tieteellinen kirjallisuus on myös otettu tähän katsaukseen, koska sairaanhoidollinen ravitsemusneuvonta kattaa myös eri juomista annetut ohjeet.
  

energiaa antavat ravintoaineet=makronutrientit
arkiruokaa= mat i vardagen
juotava, juoma= dryck

ravintolisä= kostillskott
korvikeravinto= kostersättning
proteiinipulveri= proteinpulver
makeutusaine= sötningsmedel

• Ravitsemusneuvonnan pääasiallinen tarkoitus on estää diabeteksen pitkäaikaisvaikutuksesta aiheutuvat komplikaatiot. Tämäntakia katsauksessa ei puututa eri ravintojen lyhytaikaisvaikutuksiin mitkä tulevat esiin vain päivissä tai muutamissa viikoissa.

tarkoitus= syfte
estää= att förhindra
diabeteksen pitkäaikaisvaikutuksesta aiheutuvia komplikaatiota= långsiktiga komplikationer av diabetes