Kertausta kehon peruskemiasta

http://cc.oulu.fi/~ssaarela/kemia.htm
Tässä suomenkielisessä artikkelissa on mainittu kaikki tärkeimmät molekyylit kehon biokemian modulista.

300 miljonaa prediabetesta ja 230 miljoonaa diabetestapausta maailamssa

( HUOM: Avandia vedetiin sittemmin sydänvaikutusten takia pois käytöstä koko Euroopassa !)

Maggie Fox, Health and Science Editor

WASHINGTON Half doses of diabetes drugs can prevent disease

Related News

• UPDATE 1-Glaxo settles first Avandia case due for trial
  Tue, Jun 1 2010
• Glaxo settles more Avandia lawsuits in U.S.
  Tue, Jun 1 2010
• Glaxo settles more Avandia lawsuits in U.S.
  Tue, Jun 1 2010
• Regular teeth brushing linked to healthier hearts
  Fri, May 28 2010
• Anxiety disorders may boost heart attack risk
  Fri, May 28 2010

WASHINGTON (Reuters) - Low doses of GlaxoSmithKline's diabetes drug Avandia combined with metformin can prevent diabetes without causing the most common side-effects, Canadian doctors reported on Wednesday.

Science | Health

Taking half a dose of Glaxo's combination pill reduced by two-thirds the risk that patients would go from having high blood sugar -- pre-diabetes -- to full type-2 diabetes, the researchers reported in the Lancet medical journal.

Fourteen percent of the patients treated with the drugs developed diabetes after four years, compared to 39 percent of those given placebo, the researchers found.

The effect would likely be the same with Avandia's rival drug in the same class, Takeda's Actos, said Dr. Bernard Zinman of Mount Sinai Hospital at the University of Toronto, who led the study.

"I think it is a class effect," Zinman said in a telephone interview.

Actos, known generically as pioglitazone and Avandia, known generically as rosiglitazone, belong to a class of drugs called thiazolidinediones, which help the body better use insulin.

Type-2 diabetes is caused as the body gradually loses its ability to respond to insulin, a condition called insulin resistance. Overeating, a lack of exercise, genes and other factors all play a role.

As insulin works less and less well, levels of glucose rise in the blood, damaging blood vessels and organs. The beta cells in the pancreas begins to lose their ability to make insulin.

SIDE-EFFECTS

Avandia and Actos work well to help and even prevent diabetes. But they have side-effects, including fluid retention, heart failure and, possibly, heart attacks.

Glaxo said this week it had settled more lawsuits alleging Avandia caused heart attacks.

The U.S. Food and Drug Administration is reviewing data on possible heart risks from the drug.

Glaxo, which will be looking to save its faltering market for Avandia, paid for the study. Sales of Avandia topped $3 billion in 2006, but fell to $1.2 billion in 2009.

Metformin is an older drug that also helps the body use insulin, but it can cause upset stomach.

So Zinman decided to try a half-dose of both to see if that would be effective and cut back the side-effects.

His team recruited 207 patients with pre-diabetes and gave them either two pills a day of combined Avandia and metformin or placebos. They followed them for almost four years.

"The side-effects were not there -- the weight gain, fluid retention, the gastrointestinal side-effects," Zinman said.

The study has not lasted long enough to tell whether heart failure or heart attack rates would rise measurably, but Zinman said fluid retention often points to future potential heart effects.

Both Avandia and Actos will soon be available generically, and metformin has long been, meaning a potentially inexpensive way to prevent diabetes, he said.

Lifestyle changes like exercising and losing weight also work to prevent diabetes, but people do not follow them well, he noted.

"The concept of combining submaximum doses of effective drugs to maintain efficacy and reduce side-effects is an attractive one," Dr. Thomas Buchanan of the University of Southern California wrote in a commentary.

The International Diabetes Federation estimates that 300 million people worldwide have pre-diabetes and 230 million have diabetes.

(Editing by Eric Walsh)

Half doses of diabetes drugs can prevent diseaseJun 2, 2010

OBS: Kuten tiedetään: Avandia on sittemmin tänä vuonna 2010 vedetty pois markkinoilta sydänvaikutusten takia. Actos on vielä käytössä.

M Axelsson kommentoi SBU raporttia

Göteborgin kliinisen Nutrition klinikalta kuuluu seuraava kommentti SBU:n antamasta raportista.

I dagarna presenterades rapporten ”Mat vid diabetes” från Statens Beredning för Medicinsk
Utvärdering, SBU. Att äta lite mindre och röra på sig mer, och att äta mer fisk och grönsaker ger
positiva effekter på hälsan.

Kliinisen ravinto-opin osaston (AKN) lehtori Mette Axelsson toteaa näin:

Vihannespitoinen, palkohedelmäpitoinen ja kalaa sisältävä ravinto on hyvä kehonpainolle, veren rasva-arvoille ja verenpaineelle ja nyt sellaisen ruoan on todettu myös lisäävän elinikää.

– En kost rik på grönsaker, baljväxter, fisk är bra för vikt, blodfetter och blodtryck – och har nu även
visats lägga år till livet, säger Mette Axelsen, universitetslektor vid Avdelningen för Klinisk
Näringslära, Sahlgrenska Akademin vid Göteborgs universitet.

• (Kommenttini) Hyvä uutinen! Ei mitään uutta järkyttävää keksintöä joka kaataisi vanhoja periaatteita ja muutyaisi satojen tuhansien ihmisten tavallista rutiinipäivää.
  

Uusi raportti on täysin samalla linjalla kuin vuoden 2004 eurooppalaiset diabetesrdieettiryhmän antamat suositukset diabeetikoille (DNSG)!

Mette Axelsen är en av författarna till rapporten från SBU (Statens Beredning för Medicinsk Utvärdering). Rapporten från SBU sammanställer de tillgängliga studierna på området. Rapporten är helt i linje med de diabeteskostrekommendationer den europeiska diabetesnutritionsgruppen, DNSG, lade fram 2004.

Tämäkin SBU raportti on edelleen vahvistanut sitä JOHTOPÄÄTÖSTÄ, että hiilihydraattimäärät tulee yksilöllistää.

– Slutsatsen att kolhydratintaget måste individualiseras har ytterligare styrkts genom denna rapport.

• (Kommenttini) Mitä tämä käytännössä merkitsee? Asenteen hienoista muutosta ja tarkennusta kaikille diabeetikoille.
  

Voi olla, että nyt tarvitaan enemmän ravintoasiantuntijoita ja diabetesexpertejä, jota voidaan yksilöllistää myös ravitsemus kuten nykyään yksilöllistetään tabletti ja insuliinihoitokin. Mutta tämä on taas Sosiaalihallituksen harkittava prioritoinneissaan.

Det kan innebära att det kan komma att behövas fler med kost- och diabetesexpertis för att kunna individualisera kosten på samma villkor, som idag görs med tablett- och insulinbehandling. Men detta blir upp till Socialstyrelsen att prioritera, säger Mette Axelsen.

• (Kommenttini) Miten tässä tilanteessa voi kuroa aikavallia?

Lisäämällä kansan yleistä tietoa energiaa-antavista aineista.

Esim. jos ajatellaan keskivertodieettiä 9 MJ ( 2100 kcal). Se sisältää 300 g hiilihydraattia.
Jokaydraattigrammaa? Kannattaa katsoa ruokapakettien sisällysluetteloa.

Harva ruoka on yhtä paljon hiilihdyraattia kuin sen puhdas paino. Erittäin kuiva sokeri voi lähetä tätä lukua. Sirotesokeripakassa kyllä lukee että 100 grammaa sirotesokeria = 100 grammaa hiilihydraattia, sakkaroosisokeria.

1 g hiilihydraattia antaa 4,2 kcal (17 kJ) . Siis kyllä päivän hiilihydraattinsa saa jos käyttää 300 grammaa sirotesokeria ruoassaan. Se on sokeripaloina noin 86 sokeripalaa. Jokainen ymmärtää, että sillä tavalla ei pidä syödä.

Jos nyt ottaa pari sokeripalaa kahvin kanssa päivittäin jää vielä "84 sokeripalan verran" hiilihydraattienergiaa jostain vaihtoehtoisesta lähteestä, joka ei ole niin vahvasti raffinoitua pelkkää sokeria.

Leivänpala voi antaa 8-10 g hiilihydraattia.
Tavallinen järkevästi koottu lounas tai päivällinen voi antaa 50- 80 g hiilihydraattia. Välipaloista kertyy 5- 15 g hiilihydraattia. Omena ym hedelmä antaa n 10 g hiilihydraattia.
Toiset hiilihydraattipitoiset ravinnot muuttuvat nopeasti verensokeriks i ( eli ne glykemisoituvat nopeasti), toiset hitaasti, ja niitä hitaita ovat palkokasvit. Siksi niitä suositellaan. Kuitua suositellaan siksi, koska se täyttää, on suoliston funktiolle edullista, antaa kehoflooralle ravintoa ja antaa korkeintaan muutamia kaloreita bakteerien toiminnan tuloksena. Kalaa suositellaan siksi, siinä on muutamia aminohappoja ( leusiini, arginiini), jotka stimuloivat insuliinin eritystä, joten veren sokeri tulee tehokkaammin otettua soluihin sisälle kalaa sisältävän ravinnon jälkeen.
Jos tekee raskasta työtä voi hiilihydraatin tarve nousta esim 400- 500 grammaan vuorokaudessa ja ylikin. Kun ravinnon määrä kasvaa työn tullessa raskaammaksi, siihen sisältyy luonnostaan sopivasti lisää hiilihdyraattia, jos se on koostettu suositusten NNR2004 mukaisesti ( Lautasmalli, Ruokaympyrä). Kuten sanottu joka yksilölle- jos tulee ongelmia ja tauteja - tulee individualisoida hänen ruokansa. NNR2004 suositukset ovat terveille keskivertoihmisille annetut.

SBU johtopäätökset diabetesdieetistä tulleet

SBU on tehnyt seuraavia johtopäätöksiä 2010:
EI SYYTÄ MUUTTAA DIABETESDIEETIN SUOSITUKSIA !

SBU drar bland annat följande slutsatser
Ingen anledning att ändra diabetesrekommendationer; - Ät mer fisk, baljväxter och grönsaker!

• 2-tyypin diabeteksessa on aivan yhtä hyödyllistä noudattaa niukkarasvaista dieettiä kuin kohtuullisen niukkahiilihydraattista dieettiä.

Vid typ 2-diabetes har lågfettkost respektive måttlig lågkolhydratkost likartade gynnsamma

VAIKUTUKSISTA pitkäaikais-sokeriarvoon ja kehonpainoon:
Effekter på HbA1c (”långtidssockret”) och kroppsvikt:

• Puuttuu sellaisia tutkimuksia, joista voitaisiin päätellä edellämainittua tiukemmin vähä hiilihydraattisen ja vahvasti rasvapitoisen ravinnon pitkäaikaisvaikutuksista jotakin. Samoin puuttuu tieteellistä näyttöä LCHF ravinnosta ( matalahiilihydraattisesta ruoasta) .

Det saknas studier för att bedöma långtidseffekterna av mer extrem lågkolhydratkost med högt fettintag, såsom LCHF-kost.

• Turvallisuusnäkökohdat tulevat sen takia erityisen tärkeiksi, kun kliinisesti seurataan niitä henkilöitä, jotka omin päin valitsevät äärimmäisen matalahiilihydraattisen ravinnon.

Säkerhetsaspekterna blir därför särskilt viktiga vid klinisk uppföljning av de personer som själva väljer extrem lågkolhydratkost.

• Kaikille terveellistä on vihannekset, palkokasvit ja kala ja erityisen terveellistä nämä ovat juuri diabeetikoille.

Grönsaker, baljväxter och fisk är hälsosamma, inte minst för personer med diabetes.

• Jos käyttää kohtuullista määrää alkoholia säännöllisesti siitä ei ole haittaa sydämelle ja verisuonille. SBU sanoo, että jopa niiden riski vähenee tyypin 2 diabeetikoilla. Myös kahvilla vaikuttaa olevan tässä tiettyä suojavaikutusta.
  

Regelbunden måttlig mängd alkohol minskar risk för hjärt-kärlsjukdom hos personer med typ 2-diabetes. Även kaffe verkar ha en viss skyddande effekt.

• Riskihenkilöitä suojaa diabeteksne kehittymiseltä sellaiset elintapojen muutokset, joissa ravinnon rasvapitoisuutta vähennetään ja kuitua lisätään ja myös fyysistä aktiviteettia, liikuntaa, lisätään.

Livsstilsbehandling, där råd om kost med reducerat fettinnehåll och ökat fiberinnehåll kombineras med ökad fysisk aktivitet, skyddar personer som riskerar att utveckla diabetes.

• Aiemmissakin SBU-raporteissa on jo korostettu omahoidon keskeistä osuutta ja miten tärkeää on potilaskoulutus, jotta verensokerin keskiarvot saadaan pysyttelemään kurissa.
  

Även i tidigare SBU-rapporter har egenvårdens centrala roll och vikten av patientutbildning för att sänka medelblodsockret betonats.

Sytokiinit, lipidit ja vaikutus sikiön kasvuun

Sytokiinit ja lipidit raskauden aikana- tässä on myös glukoositasapainoa sivuavaa asiaa, joten otan tästä väitöskirjatyöstä Glukoosi-blogiini suomennosta. Onhan sokeritasapaino HYVIN MONIMUTKAINEN ASIA ja diabete on edelleen ratkaisematon pulma.
UUSI VÄITÖSKIRJA, jonka abstraktin hain eilen biomedisiinisestä kirjastosta- Väitöstilaisuuskin on vielä edessäpäin.
Susanne Lager. fil. mag. Cytokines and lipids in pregnancy. Effects on developmental programming and placental nutrient transport. ISBN 978-91- 628-8087-3.

• Abstraktin suomennos:

Metaboliset häiriöt, erityisesti ne, jotka liittyvät ravitsemuksellisiin haasteisiin, tapahtuvat kehityksen aikana, sekä kohdussa in utero että varhaisessa postanataalissa vaiheessa ja niillä on kauaskantoiset vaikutukset yksilön terveyteen. Näistä on kaikkein selvimpänä näyttönä vaihtelevat syntymäpainot. Tätä prosessia pidetään aikuisen terveyden ja taudin kehityksellisenä programmointina. Metabolisten terveydentilanhäiriöitten kuten insuliiniresistenssin ja lihavuuden etiologiat ovat monimutkaisia ja kehityksellinen programmoituminen voi olla eräs tekijä, joka osaltaan lisää maailmanlaajuista prevalenssia.
Ylipainoisilla tai diabeettisilla naisilla on suurempi riski saada isokokoisia vauvoja ja sellaiset vauvat ovat taas itse kohonneessa riskissä sairastua metabolisiin häiriöihin. Sikiökasvu on mitä kiinteimmin linkkiytynyt istukan (placenta) ravintoainetten kuljetuskykyyn. Tutkijat tekivät oletuksen, että ylipainoisen tai diabeettisen naisen muuntunut ravitsemuksellinen, hormonaalinen ja metabolinen miljöö (hyperlipidemia, pro-inflammatorinen status) modifioi istukan ravintoaineiden kuljetusta ja vaikuttaa osaltaan näiden lasten aikuisuuden fenotyypin muuntumiseen. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia maternaalisen sytokiinin IL-6 tärkeyttä jälkeläisessä ilmenevän lihavuuden ja insuliiniherkkyyden suhteen ja tässä käytettiin vastaavaa koe-eläinmallia, hiirtä. Sytokiinien ja lipidien vaikutuksia ihmisen istukan ravintoaineitten kuljetusfunktioon tutkittiin ja näitten muutosten taustamekanismit kuvattiin.

PÄÄLÖYDÖT tässä työssä olivat seuraavat.
Interleukiini-6 vajeinen hiiri painoi enemmän ja oli lihavampi varhemmin jos oli syntynyt IL-vajeisista kannasta verrattuna IL-6 suhteen heterotsygootteihin. Myöhemmässä iässä( hiiren ikä 6-7 kk) oli molemmissa ryhmissä laajentuneita adiposyytejä ja alentunut insuliiniherkkyys. Tämän ominaisuuden suhteen tavallisia hiiriä kasvatettiin samoissa olosuhteissa kuin IL-6 vajeisia hiiriä ja ne myös painoivat enemmän, niillä oli vahva rasvapitoisuus ja isoja adiposyyttejä ja korkeampia systemisiä leptiinitasoja kuin aikuisella tavallisella hiirellä, joka oli kasvatettu wt-(wild type) poikueen kanssa. IL-6 puutteisten hiiriemojen maidossa oli kaksinkertaiset leptiinipitoisuudet verrattuna wt- emoihin. Nämä löydöt viittaavat siihen, että maternaalisen IL-6:n puute tai vaihtoehtoisesti tekijät, jotka modifioivat juuri tätä sytokiinia, omaavat kehitykselliseti ohjelmoivaa vaikutusta , joka osaltaan vaikuttaa rasvakudoksen kehittymiseen ja lihavuuteen.

Primääreissä trobfoblastisoluviljelmissä osoitettiin istukan LPL( lipoproteiinilipaasi) -entsyymin tuotantopaikka:i sytotrofoblasti solut ja syncytiotrofoblastit. Tehtiin myös havainto, että vapaitten rasvahappojen (FFA) kohonneet pitoisuudet ja triglyseridien (TG) kohonneet pitoisuudet alensivat LPL-entsyymin aktiivisuutta. Sen sijaan insuliini, interleukiini-6 ja TNF-alfa eivät omanneet mitään vaikutusta lipoproteiinilipaasiin. Kuitenkin IL-6 lisäsi istukan lipidien kertymistä. Vapaat rasvahapot muuttivat sytokiinien vapautumista trofoblastisoluista ja stimuloivat aminohappojen ottoa soluihin systeemi A-kuljettajien kanssa.
Kun käytettiin RNA-interferenssitekniikkaa, osoitettiin että TLR4 ( Tollin reseptori 4) oli tarpeen rasvahapoille, kun ne stimuloivat istukkaperäisten aminohappojen ottoa.

YHTEENVETONA tutkija mainitsee, että muuntunut maternaalinen hormonaalinen tai metabolinen ympäristö voi vaikuttaa kehittyvään sikiöön aiheuttaen lkauaskantoisia programmoituja vaikutuksia aikuisen fenotyyppiin. Sytokiinien vaikutus istukan lipidien kuljetukseen oli kohtalaista. Kuitenkin on rasvahapoilla huomattavaa vaikutusta aminohappojen soluunottoon.
Sen takia maternaaliset, obesiteetissa muuntuneiksi tiedetyt kehossa kiertävät tekijät vahvistavat istukan ravintoainekuljetusta ja vaikuttavat kiihtynyttä sikiönkasvua.
Avainsanoja tässä ovat:
adipose tissue, rasvakudos
amino acids, aminohapot
cytokines, sytokiinit
free fatty acids, FFA, vapaat rasvahapot
insulin resistance, insuliiniresistenssi
interleukin-6, IL-6
LPL, lipoproteinlipase, lipoproteiinilipaasi
TLR-4, toll-like receptor-4, Tollin reseptorin kaltainen reseptori 4

Näköala diabetekseen adiposyytin kautta

Kävin tänään Medicinarebackanilla kirjastossa ja katsoin aktuellit väitöskirja-abstraktit. Diabeteksen ongelmaa sivusi muutama niistä, joista tässä suomennan kohtia eräästä:

WESTERGREN RICKARD

Foxf2 and Foxc2, two transcription factors that regulate adipocyte metabolism
2010-05-28 University of Gothenburg. Sahlgrenska Academy
Institute of Biomedicine. Department of Medical Genetics
Väitöstilaisuus on ensi viikolla.

Työn osiin kuuluu seuraavat:

• Jos Foxf2 geeni yliekspressoituu rasvakudoksessa, asiaan liittyy matalammat insuliinireseptorisubstanssi-1(IRS1) pitoisuudet ja alentunut glukoosin otto soluun.

I. Westergren R, Nilsson D, Heglind M Arani Z, Grande M, Cederberg A, Ahrén B, Enerback S. Overexpression of Foxf2 in adipose tissue is associated with lower levels of IRS1 and decreased glucose uptake in vivo. Am J Physiol Endocrinol Metab. 2010 Mar; 298(3):E548-54

• Jos FOXC2 yliexpressoituu adiposyyteissä, tämä on estävä tekijä dieetin indusoimalle lihaksen sisäisten aktiivien rasvahappojen lisääntymälle ja insuliiniresistenssille.

II. Kim JK, Kim HJ, Park SY, Cederberg A, Westergren R, Nilsson D, Higashimori T, Cho YR, Liu ZX, Dong J, Cline GW, Enerback S, Shulman GI. Development 132:2623-2632. Adipocyte-specific overexpression of FOXC2 prevents diet-induced increases in intramuscular fatty acyl CoA and insulin resistance. Diabetes. 2005 Jun; 54(6):1654-63

• FOXC2 kontrolloi Ang-2 ilmenemää ja moduloi angiogeneesiä, suonien mallia ja uudelleen muodostumista ja funktioita rasvakudoksessa.

III. Xue Y, Cao R, Nilsson D, Chen S, Westergren R, Hedlund EM, Martijn C, Rondahl L, Krauli P, Walum E, Enerback S, Cao Y. FOXC2 controls Ang-2 expression and modulates angiogenesis, vascular patterning, remodelling, and functions in adipose tissue. Proc Natl Acad Sci U S A. 2008 Jul 22; 105(29):10167-72

• Terminologiaa

forkhead genes
insulin signaling
glucose metabolism
adipose tissue
angiogenesis
Foxc2
Foxf2
Irs1
insulin resistance
Ang-2

• ABSTRAKTIN SUOMENNOSTA

• 2-tyypin diabetes on aikamme tavallisin aineenvaihdunnallinen häiriö ja sen esiintymä on saavuttanut epidemiset suhteet monissa maissa. Dieetin aiheuttama insuliiniresistenssi omaa keskeisen roolin tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä.

Type 2 diabetes is the most common metabolic disorder today and has reached epidemic proportions in many countries. Diet-induced insulin resistance plays a central role in the development of type 2 diabetes.

• Tähän väitöskirjaan sisällytetyt tutkimukset kuvaavat kahden replikaatiohaarukan geenin Foxf2 ja Foxc2 suhteen tehtyjä löydöksiä ja niitten osuutta insuliiniresistenssin kehittymisessä.

Studies included in this thesis describe findings regarding two forkhead genes, Foxf2 and Foxc2, and their involvement in the development of insulin resistance.

• Tutkijat kehittivät hiiren, jossa replikaatiohaarukan tekijä FOXF2 oli yliekspressoitunut rasvakudokseen rajoittuvalla tavalla , jolloin sellaiset hiiret saattaisivat ilmentää indusoitunutta insuliinin eritystöä vasteena suonensisäiselle glukoosirasitukselle

We produced a mouse in which the forkhead factor FOXF2 is overexpressed in an adipose tissue-restricted fashion, such mice display induced insulin secretion in response to an intravenous glucose load.

• Lisäksi tutkijat pystyivät osoittamaan, että FOXF2 transgeenisten hiirien adiposyytit olivat insuliinin välittämään glukoosin ottoon nähden huonosti toimivia. He väittävät, että tämä ainakin osittain johtuu insuliinireseptorisubstanssi1:n (IRS1) matalammasta ilmenemisestä.

In addition we could demonstrate that adipocytes from FOXF2 transgenic mice have an impaired insulin-mediated glucose uptake. We argue this to be, at least in part, due to lower expression of insulin receptor substrate 1.

• Aiemmin oli jo osoitettu, että ne hiiret, joissa esiintyi replikaatiohaarukkatekijä FOXC2 rasvakudoksessa , omasivat suojaa dieetin indusoimaa lihavuutta ja glukoosi-intoleranssia kohtaan

Mice overexpressing forkhead factor FOXC2 in adipose tissue have previously been shown to be protected from diet-induced obesity and glucose intolerance.

• Eräässä tutkimuksessa, jossa käytettiin hyperinsulinemia- euglykemia- kokeita, demonstroitiin, että FOXC2 transgeenisillä hiirillä oli suojaa dieetin indusoimaa insuliiniresistenssiä kohtaan maksakudoksessa ja tahdonalaisessa lihaskudoksessa.

In hyperinsulinemic-euglycemic clamp experiments, we demonstrated that FOXC2 transgenic mice are protected from diet-induced insulin resistance in liver and skeletal muscle.

• Lisäksi dieetin ollessa hyvin rasvapitoinen niin FOXC2 transgeenisillä hiirillä oli alemmat pitoisuudet lihaksensisäisiä aktiiveja rasvahappoja verrattuna luonnollisiin kontrolleihin.

Furthermore, on high-fat diet, FOXC2 transgenic mice displayed decreased intramuscular levels of fatty acyl CoA compared with wild-type littermates.

• Rasvakudoksen laajeneminen ja väheneminen vaatii verisuonistossa jatkuvaa uudelleen muovautumistapahtumaa, jotta aineenvaihdunnallisiin tarpeisiin tulee vastattua.

Expansion and regression of adipose tissue requires continuous remodelling of the vasculature in order to meet demands of metabolism

• Tutkijat ovat osoittaneet, että FOXC2 transgeenisillä hiirillä on rasvakudoksen verisuoniston tiheys suurempi ja verisuoniston sileä lihas ja perisyytit omaavat muuntuneita tapoja.

We have shown that the adipose tissue of FOXC2 transgenic mice exhibit a higher vascular density and altered pattering of vascular smooth muscle cells and pericytes.

• Lisäksi tutkijat pystyivät osoittamaan tämän olevan ainakin osittain riippuvainenFOXC2 osuudesta Angiopoietiini2:n suorana säätelijänä.

Furthermore, we could show this, at least in part, to be dependent on the role of FOXC2 as a direct regulator of Angiopoietin 2.

LÄHDE: ISBN 978-91-628-8119-1
http://hdl.handle.net/2077/22338
Doctoral Theses from Sahlgrenska Academy
Doctoral Theses from University of Gothenburg / Doktorsavhandlingar från Göteborgs universitet
Doctoral Theses / Doktorsavhandlingar

SBU raportin tulokset

SBU alkaa raportoida ja tässä on

• Tässä on tilannekatsaus diabeteksen uusien ravintosuositusten vaiheesta. 5.5. 2010 kl 9.15.uutinen

Ny SBU-rapport om kost vid diabetes
den 5 maj 2010 kl. 09:15 Nyhet

Julkaistaan SBU joka käsittelee yleiskatsausta siitä tiedosta, mitä on diabetesdieetistä.

Idag publicerar Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU) sin kunskapsöversikt om kost vid diabetes.

Sosiaalihallitus tulee puolestaan arvioimaan, jos diabeteksen lääketieteellisen hoidon kansallisia suuntaviivoja voitaisiin täydentää myös joillain SBU-raporttiin perustuvilla suosituksilla.

Socialstyrelsen kommer nu att bedöma om man kan komplettera Nationella riktlinjer för diabetesvården med ett antal rekommendationer baserade på SBU-rapporten.

Sosiaalihallituksen suuntaviivat diabeteksen käypään hoitoon on annettu tämän vuoden tammikuussa. Tällöin näihin ei sisällytetty diabetesravintosuosituksia, koska Sosiaalihallitus odotteli SBU;n antamaa katsausta nykytiedosta.

Socialstyrelsens diabetesriktlinjer publicerades i januari i år. Då innehöll riktlinjerna inte rekommendationer om kost vid diabetes eftersom Socialstyrelsen ville invänta SBU:s kunskapsöversikt.

Nyt tullaan arvioimaan, onko mahdollista esittää samaan tapaan suosituksia kuin muissakin suuntaviivoissa. Siinä tapauksessa ne tulevat perustumaan SBU-raporttiin, sanoi Lena Weilandt, Sosiaalihallituksen kansallisten suuntaviivojen yksikön johtaja.

– Nu kommer vi att bedöma om det är möjligt att ta fram rekommendationer på samma sätt som vi gör för alla våra riktlinjer. Rekommendationerna kommer i så fall att vara baserade på SBU:s rapport, säger Lena Weilandt, chef för enheten för nationella riktlinjer på Socialstyrelsen.

Kun viranomaiset ottivat esiin diabeteksen suuntaviivat, otti Sosiaalihallitus varhain esiin myös ravintokysymykset. Arvioitiin, että silloiset tieteelliset perusteet olivat tulkinnallisesti liian vaikeita

Socialstyrelsen lyfte tidigt ut kostfrågorna när myndigheten tog fram diabetesriktlinjerna. Man bedömde att det vetenskapliga underlaget var för svårtolkat.

SBU-raportti viittaa ytimekkäästi siihen, että edelleenkin on paljon tehtävää tämän alueen tieteellisessä tutkimuksessa, sanoi Lena Weilandt.

– SBU:s rapport sätter ju också fokus på att det fortfarande finns mycket att göra när det gäller forskning inom det här området, säger Lena Weilandt.