https://www.youtube.com/watch?v=kWgrc1lVQqg
Se esittää insuliinin pääfunktiot silloin kun glukoosia on runsaasti tai ruokaiakojen välilä vähemmän veressä. Lisäksi se osoitaa insuliiniresptorin aktivoimistiet solun sisällä: PI3K-väliteinen tie aktivoi solupintan GLUT4 lihaksessa ja silloin glukoosia pääsee lihassoluun.
MAPK välitteinen tie tehostuu lihastreenauksissa ja se johtaa myös lihasten voimistumiseen ja kasvuun.
https://www.youtube.com/watch?v=CUXQsAdxuYw
Tässä selvitetään Insuliinireseptorin aktivoituminen,
Insuliinireseptorisubstanis-1 , IRS-1 on adaptoriproteiini ja liittyy aktivoituneeseen reseptoriin. Tämä liittymä stabniloi tapahtumille kohdan ja alsutan, jotta muita proteiinikaskadi voi alkaa kiinnittyä ja asteitan aktivoitua. Tämä alkutapahtuma on kuin asettaisi sähkötöpselin kontaktiin ja siten alkaa tapahtua kalvossa ja solun sisällä.
Sokeri ei virtaa insuliinireseptorissa itsessään, kuten ei myöskään "sähkön vaikuttama tapahtuma ole kosketinreiässä ja töpselissä", vaan perifeerisessa laitteessa kuten telkkarissa tai kahvifiltterissä jne. . Tässä "perifeerinen laite" solussa on GLUT4- moduli, jolla siirretään glukoosi sisälle soluun.
Kun ei ole glukoosia tarjolla ja insuliinia ei täten ole liikkeellä, laite otetaan " irti töpselistä" ja se - tässä tapauksessa painuu takaisin soluliman puolelle.
( Niitä tapahtumia adaptoriporteiinin kiinnittymsien jälkeen on mm. alakuvassa näkyvät seikat:
kalvolipidin fosforyloiva aktivoitu kinaasi PI3K kiinnittyy kohdemolekyyliin PIP2 ja lisää siihen yhden fosfaatin ja tekee sen PIP3- muotoiseksi. PIP2 on rakennetta PI(4,5)P2 ja PIP3 on rakennetta (PI(3,4,5)P3. Tämä liukuu eteenpäin kalvossa entsyymien saataville .
PDK1 ja AKT aktivoituvat.
ne yhteistyönä vaikuttavat että saadaan glukoosin kalvokuljetusta aikaan: GLUT4 reseptorin siirtymän solulimasta kalvoasemaan ja sitten soluun alkaa virrata glukoosia sen avulla.Akt vaikuttaa myös, että glukoosi saadaan fosfryloitua ja siten saadaan glykogeenia lihakseen)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar