IDE, Insulolysiini, Geeni IDE. Kr.10q23.33

 IDE, Insulolysiini https://en.wikipedia.org/wiki/Insulin-degrading_enzyme

( Abeeta-degradaatio on ongelma aivoissa. Mutta kartoissa  ongelma ratkaistaan kirjoittamalla " IDE  hajoittaa AICD pätkän solun sisällä". Mutta tämä IDE on aika elefanttimolekyyli ollakseen neuronin normaalituote, joten katselen miten se hajoittaa APP hajoamistuotteita. Veressä mikrosuonissa sitä tietysti voi tulla aivoon extrasellulaarisesti.
 Löysin erään artikkelin:(Suom.) IDE- entsyymin anatominen sijoittautuminen tutkittiin normaalista ja AD-taudin aivosta ihmiseltä. Käytettiin monospesifistä, polyklonaalista antiseerumia ja tunnistettiin IDE- antigeeniä monista kortikaalisista ja subkortikaalisista neuroneista. Glia ei osoittanut IDE- immunoreaktiivisuutta.  AD- aivossa imuuunivärjäys näytti vahvemmalta kuin kontrolleissa eikä sitä ollut vain neuroneissa vaan myös seniiliplakeissa. mahdollisissa AD;n  Lewyn kappalevariantissa   oli Meynertin  tumakkeen neuronit immunopositiivisia IDE:lle. Tutkimustulokset  viittaavat siihen,että  entsyymi IDE assosioituu AD:n  tyypillisiin neuropatologisiin merkkeihin ja sen ilmenemä on joissain aivoaluesissa ylössäätynyttä.

 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10213160
The anatomical distribution of insulin-degrading enzyme (IDE) was studied in normal and Alzheimer's disease (AD) human brains. By use of a monospecific, polyclonal antiserum against the enzyme we identified IDE antigen in multiple cortical and subcortical neurons. Glia did not show IDE immunoreactivity. In AD brains immunostaining appeared stronger than in controls and appeared not only in neurons but also in senile plaques. In a probable case of Lewy body variant of AD Lewy bodies in neurons of the Nuc. basalis of Meynert were immunopositive for IDE. Our anatomical data suggest that the enzyme is associated with typical neuropathologic hallmarks of AD and its expression appears up-regulated in some brain areas.

IDE GEENI:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/3416
Suomennosta yhteenvedosta: 
Insulolysiinigeeni koodaa sinkkimetallopeptidaasia, joka hajoittaa solunsisäistä insuliinia ja siten lopettaa insuliinin aktiivisuuden samoin se osallistuu solun sisäiseen peptidisignalointiin hajoittamalla erilaisia peptideitä kuten glukagonia, amyliinia, bradykiniiniä ja kallidiinia.  Se prioritoi insuliinia, mikä johtaa  insuliinivälitteiseen muiden peptidien hajoittamisen estymiseen ( niitä peptideitä ovat  myös beta-amyloidi).
 Tämän proteiinin funktion vajeet liittyvät Alzheimerin tautiin ja 2-tyypin diabetekseen, mutta toisaalta: tämän geenin mutaatiot eivät  ole assosioituneet näihin mainittuihin tauteihin.
Tämä proteiini IDE/insulolysiini sijaitsee sytoplasmassa, mutta joissain solutyypeissä se lokalisoituu extrasellulaariseen tilaan, solukalvoon, peroksisomiin ja mitokondriaan.
Alternatiivinen pleissaus johtaa moniin transkriptivariantteihin, jotka koodaavat eri isoformeja.
Transkriptivariantteja  on kuvattu lisääkin, mutta ei todennettu kokeellisesti.  (2009)N

INSULYSIN

Summary

This gene encodes a zinc metallopeptidase that degrades intracellular insulin, and thereby terminates insulins activity, as well as participating in intercellular peptide signalling by degrading diverse peptides such as glucagon, amylin, bradykinin, and kallidin. The preferential affinity of this enzyme for insulin results in insulin-mediated inhibition of the degradation of other peptides such as beta-amyloid. Deficiencies in this protein's function are associated with Alzheimer's disease and type 2 diabetes mellitus but mutations in this gene have not been shown to be causitive for these diseases. This protein localizes primarily to the cytoplasm but in some cell types localizes to the extracellular space, cell membrane, peroxisome, and mitochondrion. Alternative splicing results in multiple transcript variants encoding distinct isoforms. Additional transcript variants have been described but have not been experimentally verified.[provided by RefSeq, Sep 2009]

Related articles in PubMed

1. Proteasome Activity Is Affected by Fluctuations in Insulin-Degrading Enzyme Distribution. Sbardella D, et al. PLoS One, 2015 Jul 17. PMID 26186340, Free PMC Article
2. Association between polymorphisms of the insulin-degrading enzyme gene and late-onset Alzheimer disease. Wang S, et al. J Geriatr Psychiatry Neurol, 2015 Jun. PMID 25414272
3. Association of insulin degrading enzyme gene polymorphisms with Alzheimer's disease: a meta-analysis. Cheng H, et al. Int J Neurosci, 2015 May. PMID 25105907
4. No major role for insulin-degrading enzyme in antigen presentation by MHC molecules. Culina S, et al. PLoS One, 2014 Feb 7. PMID 24516642, Free PMC Article
5. C allele of the rs2209972 single nucleotide polymorphism of the insulin degrading enzyme gene and Alzheimer's disease in type 2 diabetes, a case control study. Gutiérrez-Hermosillo H, et al. Med Clin (Barc), 2015 Feb 20. PMID 24355596

GeneRIFs: Gene References Into FunctionsWhat's a GeneRIF?

1. the mechanistic and molecular features of IDE-26S proteasome interaction in a cell experimental model, is reported.
2. No significant associations have been found between other IDE gene single nucleotide polymorphisms of rs4646953, rs2251101 and rs1544210 with Alzheimer disease.
3. results demonstrate that the polymorphisms rs1887922 and rs1999764 of the IDE gene are associated with late-onset Alzheimer disease susceptibility in the Xinjiang Han population
4. Cognitive impairment is more frequent among those exposed to the C allele of the rs2209972 SNP of the insulin degrading enzyme gene.
5. IDE does not play a major role in MHC class I antigen processing, confirming the dominant and almost exclusive role of the proteasome in cytosolic production of MHC class I ligands.
6. using combinational in silico investigations, study identified that pathogenic nonsynonymous mutations corresponding to p.I54F, p.P122T, p.T533R, p.P581A and p.Y609A have more potential role in structural and functional deviations of IDE activity
7. Our study provided evidence to IDE, PON1, WFS1, POU2F1, IL1alpha and IL1beta associated with T2D in Pakistanis.
8. An upstream promoter element which blocks the antisense transcription of the human IDE promoter, was identified.
9. Both IDE and type 2 diabetes are associated with executive function levels in older adults
10. Conformational changes in IDE, including a swinging-door mechanism that permits the entry of short peptides into the catalytic chamber, governs the selective destruction of amyloidogenic peptides.