Etiketter

Summa sidvisningar

Leta i den här bloggen

onsdag 7 december 2016

T2DM eikä tablettihoito riitäkään!

Kirjassa  Diabetes mellitus Typ 2 otetaan kantaa   insuliinihoidon aloittamiseen sivulla 67 ja otsikkona on  Insulin- både fördelar och nackdelar.
Insuliini- sekä etuja että haittoja.

"Harvoin tarvitaan insuliinia tyypin 2 diabeteksessa. Itseasiassa insuliinihoito on kaksiteräistä miekkaa sellaisessa insuliiniresistentissä tilanteessakin. Tietysti voidaan parantaa glykemistä  kontrollia insuliinin avulla,  mutta aina on riskiä siitä, että paino alkaa kohota. Sosiaalihallitus asettaa insuliinihoidon prioriteettiluokkaan 4. kun aloitetaan insuliini, tulee pitää mahdollinen metformiinilääkitys (biguanidi) , mutta  harkita  sulfonyylivalmisteen (SU)   ja ennenkaikkea glitazonien  (TZD) lopettamista.

On olemassa monta eri hoitokaavaa, mutta useimmiten suositellaan  NPH-insuliinia yöksi alkuannoksena  noin 0,1- 0,2 E painokiloa kohden vuorokaudessa.  Tavallinen  annoksen titrauskaava on  annoksen lisääminen  2-4  E  joka kolmas päivä ja päämääränä on saada paastosokeriarvot  tasoon 5-7 mmol/l.  Mutta nämä tavoitearvot on yksilöllistettävä ja sen takia  voidaan sallia korkeampia arvoja.
Taudin myöhemmässä vaiheessa  tulee  monimutkaisempia  insuliininantokaavoja esim  kaksi vuorokausiannosta perusinsuliinia,  tai MIX-valmistetta  tai vaihtoehtoisesti  ateriainsuliinilisää , mutta silloin lisääntyy painonnousun riski ja verensokeriarvot voivat muuttua  heitteleviksi.  Pitkävaikutuksellisia  insuliinianalogeja voidaan harkita toistuvissa  öisissä hypoglykemioissa , mutta niillä ei muuten ole ilmeistä etua verrattuna NPH-insuliiniin".

SoS kansallisista  diabeteksen hoidon suuntaviivoista Ruotsissa. Näitä päivitetään  ja punnitaan ja  arvioidaan  jatkuvasti

Insulin i monoterapi som andrahandsval efter metformin
 4
Medellångverkande NPH-insulin
 3
Långverkande insulinanalog: detemir
 9
Långverkande insulinanalog: glargin
 9
Långverkande insulinanalog: degludec
10




Inga kommentarer: